Kristillisdemokraattien eduskuntavastaavat toivoivat loppuun saakka.
Lopulta toive myös toteutui, kun oululainen ex-kansanedustaja Marja-Leena Kemppainen lupautui ehdokkaaksi aivan kalkkiviivoilla.
KD sai samalla ehdokaslistalleen harvinaisesti maksimimäärän ehdokkaita, 18.
Oulun vaalipiirin vaalipäällikkö Eija-Leena Kärkimaan tiedossa on, että jokunen halukas ei edes mahtunut mukaan tällä kertaa.
KD lähtee vaaleihin kovin tavoittein, koska "nyt on niin paljon sote-puolella ja muuallakin epäkohtia, joita pitää päästä korjaamaan".
Kärkimaan mielestä nyt kytee muutos, joka voi tuoda puolueelle menestystä.
– Oulun vaalipiiristä uskomme saavamme yhden paikan ja kaikki lisäpaikat ovat iloisia yllätyksiä.
Kemppainen oli eduskunnassa 1999–2003. Vuoden 2003 vaaleissa KD-listalta valittiin sitoutumaton Lyly Rajala.
KYSYMYKSET JA VASTAUKSET
1) Mitä lupaatte äänestäjille, KD:n Oulun vaalipiirin vaalipäällikkö Eija-Leena Kärkimaa?
- hyvä ilma ja sisäilma kuuluvat kaikille
- lopetetaan keskittäminen, myös muut kuin keskuskaupungit pidetään elinvoimaisina
- lähipalvelut taataan kaikille
- koulukiusaamiseen nollatoleranssi
- lasten- ja vanhustenhoidon epäkohtiin puututaan pikaisesti
- omaishoitajien arvo tunnustetaan ja asemaa parannetaan
- maaseutu pidetään elinvoimaisena, jotta suomalaista turvallista ruokaa saadaan tulevaisuudessakin
- yrittäjyyttä tuetaan, jotta syntyy uusia työpaikkoja
- työhyvinvointi luo hyvinvointia ja laatua muun muassa palveluihin
- koulutukseen ja sitä kautta nuorten syrjäytymiseen panostetaan
- tavoitteena on inhimillinen, oikeudenmukainen ja turvallinen Suomi, jossa kaikkien on hyvä elää ja asua
2) Mitkä ovat vaaliohjelmanne tärkeimmät asiat?
Kestävä tulevaisuus rakennetaan lapsiperheissä. Suomesta tehdään lapsiystävällisempi maa hyvällä perhepolitiikalla. Nuoret ovat yhteiskunnan tulevaisuuden tekijöitä, ja heistä on pidettävä huolta. Senioreilla on oikeus vanheta arvokkaasti. Vanhusten hyvinvointi on ollut Kristillisdemokraattien huolenaiheena jo pitkään, ja Suomeen pitää saada vanhusasiainvaltuutettu huolehtimaan ikäihmisten asioista. Sote-palvelut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon integroidaan tulevalla vaalikaudella toimivaksi kokonaisuudeksi. Sotu-uudistus toteutetaan KDn Kannustava perusturva -mallilla, jolloin kaikki työ kannattaa ottaa vastaan. Malli ei passivoi ihmistä, kuten perustulo. Ilmastonmuutosta torjutaan muun muassa järkevillä energiapoliittisilla ratkaisuilla. Suomesta tehdään turvallisempi yhteiskunta elää lisäämällä poliisien määrää ja tekemällä hallittua maahanmuuttopolitiikkaa sekä torjumalla maahanmuuton lieveilmiöitä. Koko Suomi pidetään elinvoimaisena ja asuttuna. Euroopan unionia kehitetään ainoastaan itsenäisten valtioiden yhteistyöelimenä, jolloin jokainen maa huolehtii omista taloudellisista velvoitteistaan.
3) Millä tavalla Oulun seutu huomioidaan erityisesti vaaliohjelmassanne?
Oulussa, kuten muuallakin Suomessa, vanhustenhoito on niin huonolla tolalla, että se on saatava kuntoon ihan joka paikassa. KDhän on perinteisesti ihmisen asialla, olivatpa kyseessä sitten lapset, nuoret, työikäiset tai vanhukset. Muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointia lisätään saamalla Oulun yliopistoon psykologikoulutus, jotta alueellisesti saadaan lisää ihmisiä ennaltaehkäisevään ja tärkeään ruohonjuuritason työhön. Poliisien lisätarve on Oulussa myös erittäin ajankohtainen asia, joka täytyy saada kuntoon, sillä onhan Oulu nyt surullisen kuuluisa näistä raiskaustapauksista. Ja sitten ehdokkaamme ovat ehdottomasti sitä mieltä, että kaikenlainen yhteiskunnan toimintojen keskittäminen on lopetettava ja palvelut on pidettävä alueellisesti lähipalveluina. Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus saada terveydenhuoltopalvelutkin läheltä. Ja kulkemisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi rautateille on saatava kaksoisraide Ouluun asti.
4) Kuinka paljon käytätte puolueena vaaleihin rahaa ja kuinka paljon ehdokkaat tämän lisäksi käyttävät rahaa kampanjoihinsa?
Oulun vaalipiirissä vaaleihin käytetään rahaa kymmeniä tuhansia euroja. Ehdokkaiden tarkat, omat kampanjarahoitukset ovat vain heidän itsensä tiedossa.
5) Kuinka monta paikkaa uskotte saavanne eduskuntaan?
Oulun vaalipiiristä uskomme saavamme yhden kansanedustajan paikan ja kaikki lisäpaikat ovat sitten iloisia yllätyksiä.
6) Kenestä tulee ääniharava ja kuka omista ehdokkaistanne saa eniten ääniä?
Meillä on listoillamme nyt niin monta hyvää ehdokasta, jotka painottavat omassa toiminnassaan juuri niitä asioita, joista suomalaiset ovat tänä päivänä huolissaan, ettei millään voi nimetä puolueesta henkilöä, joka saisi eniten ääniä. Ehdokkaistamme tunnetuin on Marja-Leena Kemppainen. Hänhän on entinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu, ja tullut siten tutuksi monelle. Mutta moni ehdokkaamme toimii omalla seudullaan kunnallispolitiikassa mukana tai on muuten tunnettu siellä, joten on hyvin vaikeaa arvioida, kuka kerää suurimman äänipotin.
7) Miten työllisyysaste saadaan 75 prosenttiin, jota nyt pidetään yleisesti lähivuosien tavoitteena?
Talouskasvu luo työllisyyttä koko maahan. Koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen panostamalla parannetaan Suomen kilpailukykyä. Uudet innovaatiot ja koulutettu työvoima luovat hyvän pohjan talouskasvulle. Työvoima ja avoimet työpaikat eivät kohtaa, ja siksi työllisyyspalveluita täytyy kehittää ja tehostaa. Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymisen tueksi on annettava markkinointiavustuksia. Luodaan yksinyrittäjälle mahdollisuus palkata työntekijä helpottamalla byrokratiaa ja tukemalla taloudellisesti veroratkaisuilla.
8) Miten verotusta tulee muuttaa: mitä veroja korotetaan, mitä lasketaan?
Veroja tule korottaa niiden tuotteiden kohdalla, jotka aiheuttavat kuluja yhteiskunnalle eli muun muassa sokeriveroa ja alkoholiveroa. Eläkkeiden verotusta pitää keventää, kuten myös terveellisten kasvis- ja hedelmä eli ns. hevi-tuotteiden. Verotuksen lapsivähennystä pitää myös jatkaa. Pienituloisten veroja täytyy laskea, sillä se lisää heidän hyvinvointiaan kuten myös kotimaista kulutusta, jolloin yhteiskunta saa omansa takaisin. Autoilun verotusta pitää kehittää, jotta paljon saastuttavat autot saadaan muutettua joko vähemmän saastuttaviksi tai ne poistuvat autokannasta kokonaan ja vähäpäästöiset autot tulevat tilalle.
9) Miten vanhustenhuoltoa tulee kehittää ja miten se rahoitetaan?
Perustetaan vanhusasiainvaltuutetun virka, jossa toimiva henkilö toimii itsenäisenä ja riippumattomana, valtakunnallisena edunvalvojana huolehtien ikäihmisten oikeuksien toteutumisesta ja seuraten vanhustenhoidon tilan kehittymistä. Laaditaan laatukriteerit, jotka hoitolaitoksen on täytettävä, jotta se saa huolehtia ikäihmisten hoivasta. Nämä kriteerit ovat KDn neljän takuun mallissa. Ne ovat hygienia-, ruokailu-, ulkoilu- ja yhteisötakuu. Lisäksi henkilökunnan määrä on mitoitettava vähintään 0,7 hoitajan mitoituksen mukaisesti, mutta myös ikäihmisen hoitoisuus on laskelmissa otettava huomioon. Hoitohenkilökunnan lisäksi hoitolaitoksessa on oltava muuta henkilökuntaa riittävästi, eikä heidän työtehtäviään voi siirtää hoitohenkilökunnalle. Vanhustenhuollon valvontaa lisätään siten, että yhteiskunta (valtio/kunnat yhteistyössä) palkkaa tarkastajia niin paljon, että he pystyvät tarkastamaan koko valtakunnan hoitolaitokset vähintään kerran vuodessa. Puutteet hoidossa sanktioidaan siten, ettei se enää houkuta mitään tahoa antamaan heikkolaatuista palvelua. Laiminlyöntien tai puutteiden ilmoittaminen anonyymisti pitää tehdä mahdolliseksi. Hoitolaitosten henkilökunnan lisämäärät rahoitetaan muun muassa alkoholi- ja sokeriveron korotuksella ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeuden rajaamisella. Myös viime vuosina räjähdysmäisesti kasvaneisiin asumistukimenoihin saadaan merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle, kun niihin palautetaan vanhat rajoitukset. Näin hillitään lisäksi asumiskustannusten nousua. Säästyneillä varoilla voidaan kustantaa myös vanhustenhoitoa. Yksityiset hoitolaitokset rahoittavat vanhustenhuollon tilan parantamisen omalla kohdallaan vähentämällä voitto-osuuttaan.
10) Tarvitaanko sote-uudistus ensisijaisesti asioiden parantamiseksi vai kustannusten hillitsemiseksi?
Sote-uudistusta tarvitaan sekä asioiden parantamiseksi että kustannusten hillitsemiseksi, koska ne kulkevat käsi kädessä. Perusterveydenhuollon tulee huolehtia perusterveydenhuollon tarpeista niin, että kallista erityssairaanhoitoa käytetään vasta sitten kun sitä tosissaan tarvitaan. Perusterveydenhuollossa tehdyt tutkimukset ja hoitotoimenpiteet täytyy saattaa erityissairaanhoidon tietoon, jotta eritysisairaanhoitoon siirtyvälle potilaalle ei tehdä tarpeettomasti ja yhteiskunnan resursseja kuormittavasti samoja tutkimuksia jopa samana päivänä. Erityissairaanhoidon hoitoprosessit täytyy hioa niin hyviksi, ettei siellä tehdä tarpeettomia tutkimuksia tai hoitoja, jotka nekin syövät turhaan yhteiskunnan resursseja. Terveydenhuollossa sekä perus-että erityistasolla otetaan käyttöön Lean menetelmä, jonka avulla yhteiskunta tulee säästämään paljon sekä henkilöstö- että talousresursseja ja hoitojonot lyhenevät, eikä sairaanhoitopiirien tarvitse enää ostaa palveluja yksityisiltä.
11) Mitä asioita sote-uudistuksen tulee ensisijaisesti parantaa tavallisten ihmisten elämässä?
Sote-uudistuksen tulee nopeuttaa ihmisen hoitoon pääsyä ja tehdä hoitoketjusta saumattoman, ilman turhia ja kalliita päällekkäistutkimuksia tai hoitokäyntejä. Sote-uudistus tai mikään muukaan uudistus ei saa viedä asioita huonompaan suuntaan, sillä uudistusten tarkoitus on parantaa toimintoja.
12) Kaatuneen uudistuksen keskiössä olivat maakunnat. Tuleeko sote-uudistus rakentaa maakuntien vai minkä tahon varaan?
Sote-uudistusta ei tarvitse rakentaa maakuntien varaan. Byrokraattisia tasoja ei tarvita suomalaisessa yhteiskunnassa enää yhtään lisää. Tekeviä käsipareja tarvitaan. Sairaanhoidon erityisvastuualueet (5 kpl) ja sairaanhoitopiirit voivat jatkaa alueidensa ihmisten hoitamista entiseen malliin, kunhan ne tekevät sote-uudistuksensa itse hyödyntäen Lean menetelmää. Näin ihmiset pääsevät nopeammin lääkärin hoitoon ja hoidosta tulee kustannustehokasta. Tämän lisäksi tiukentuneet päivystysasetukset tulee purkaa siten, että niiden takia lopetetut hyvin toimineet ja yhteiskunnallisesti taloudelliset yksiköt voidaan palauttaa takaisin toimintaan. Näin huolehditaan koko Suomen väestöstä alueellisuus ja alueiden työllisyys ja elinkelpoisuus huomioiden.
13) Mikä ratkaisee vaalituloksen?
Vaalituloksen ratkaissee se, kuinka lyhyt tai pitkä muisti äänestäjillä on eri puolueiden tekemistä päätöksistä niiden ollessa hallitusvastuussa. Ratkaisevaa voi olla myös se, kuinka tyytyväisiä puolueuskolliset kannattajat ovat nykyisten puolueiden poliittiseen ja arvopohjaiseen linjaan tänä päivänä.
14) Mitkä puolueet tarvitaan seuraavassa hallituksessa?
Seuraavassa hallituksessa tarvitaan sellaiset puolueet, jotka pystyvät tekemään päätöksiä suomalaisten hyväksi, ilman etupiiriajattelua. Tulevien hallituspuolueiden ei pidä tehdä mitään lehmänkauppoja, vaan ainoastaan oikeudenmukaista ja inhimillistä työtä suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi järkevää taloudenpitoa unohtamatta.
15) Pystyttekö sopimaan hallitusohjelmasta kaikkien puolueiden kanssa? Keiden kanssa ette?
Kunhan hallitusohjelma sisältää oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden raamit, voidaan siitä sopia muiden puolueiden kanssa.
Ehdokkaat
140 Vesa Aitto-oja Oulu, 141 Leena Askeli Kempele, 142 Sointu Harju Sievi, 143 Matti Heikkinen Oulainen, 144 Ritva Huusko Tyrnävä, 145 Evelyn Hynynen Kajaani, 146 Mirja Hätälä Oulu, 147 Marja-Leena Kemppainen Oulu, 148 Ulla Lehtikangas Ylivieska, 149 Vesa Liljamo Oulu, 150 Jaakko Mikkola Kuhmo, 151 Hilkka Nivukoski Oulu, 152 Henri Oksanen Raahe, 153 Anna-Kaisa Pelto Oulu, 154 Soile Punkari Kempele, 155 Juha Pätsi Oulu, 156 Kirsti Siljander Kalajoki,157 Juha Vähäkangas Alavieska.