Suomalainen tutkii huonosti ostamansa käytetyn auton sen sen ostohetkellä. Vahinkovakuutusyhtiö Ifin teettämän tutkimuksen mukaan ostaja luottaa myyjään ja auton kuntoon. Auton omistajatietoja ei läheskään aina kysellä, autoa ei koeajeta, eikä huoltokirjaa tarkisteta. Näin tapahtuu riippumatta siitä ostetaanko yksityiseltä henkilöltä tai autoliikkeestä.
" Jopa 5 prosenttia tuntemattomalta yksityishenkilöltä käytetyn auton ostaneista ei tutkinut autosta yhtään mitään ennen kaupantekoa. Viidesosa kaikista vastanneista ei koeajanut autoa lainkaan, eikä runsas viidesosa ostajista avannut kertaakaan konepeltiä", vakuutusjohtaja Mikko Pöyhönen Ifin henkilöasiakkaiden ajoneuvovakuutuksesta ihmettelee.
Suosituimmat auton tarkistustavat olivat koeajo, huoltokirjan tutkiminen, konepellin avaaminen öljyvuotojen tarkistamiseksi, moottorin ja pakoputken äänien kuunteleminen ja joidenkin sähkölaitteiden toiminnan varmistaminen. Nämä toiminnot tarkistivat ainakin puolet tai useampi kaikista vastaajista. Ne, jotka koeajoivat auton, jättivät muut tarkistukset useammin tekemättä. Koeajo tuntui näin korvaavan muut tarkistukset ja ajossa saatuun omakohtaiseen kokemukseen luotettiin.
"Kun auto ostetaan tutulta yksityishenkilöltä, jää tarkistaminen edelleen selvästi vähäisemmäksi. Koeajon suoritti vain joka toinen ja huoltokirjan tarkisti vain joka kolmas. Liekö syynä ujous vai luottamus, mutta tutulta yksityishenkilöltä ostettaessa kaikki tarkistustoimet jätettiin vähemmälle verrattuna muihin ostokanaviin", Pöyhönen kertoo.
Täysin tyytyväisiä tekemiinsä kauppoihin oli 47 prosenttia vastaajista. Toisaalta mitä huonommin auto tutkittiin, sitä todennäköisemmin myös petyttiin. Tyytymättömät tarkistivat erityisesti huoltokirjan, sähkölaitteet ja moottoritilan tyytyväisiä kaupantehneitä harvemmin. Yleisin tyytymättömyyden syy olikin se, että autossa ilmeni vikaa, josta ei tiedetty vielä ostohetkellä.