Rajoitettuja tapaamisia ja pitkiä hiljaisia iltoja. Rutiineja. Tasaista ja ennalta arvattavaa elämää. Siihenkin kyllästyy. Minulla tuli mitta täyteen tavallista arkea.
Laadin nettiin ilmoituksen. En tosin ihan äkkiseltään. Aikaa oli pohtia ennen kuin rohkaistuin. Onhan se iso askel kertoa julkisesti etsivänsä uutta sisältöä elämään. Niin ja koirani elämään. Olemmehan olleet yhdessä terrieri-herran kanssa jo kolme vuotta. Mutta siitä uudesta kumppanista.
Kaukaisin tarjokas antoi kuulua itsestään Venäjän puolelta. Ei siinä mitään kielteistä sinällään. Vaikutti vaan esittelyvideolla julmetun kookkaalta. Minä olen kuitenkin pienehkö naisihminen, eikä koiranikaan ole koolla pilattu.
Ja mietin tietenkin kaikkia huijaritarinoita. Että syystä tai toisesta rahaa halutaan. Vaikkapa tänne tuloon. Ja sitten ei koskaan tullakaan.