Kau­pun­gin päät­tä­jil­lä edessä isojen pää­tös­ten syksy – kovaa ta­sa­pai­noi­lua liial­li­sen vel­kaan­tu­mi­sen ja vält­tä­mät­tö­mien in­ves­toin­tien välillä

Oulun kaupungin keskeiset päättäjät, kaupunginjohtaha Päivi Laajala, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen (kesk.) ennakoivat alkavaa kunnallispoliittista syyskautta.

Oulun kaupunginvaltuustolla on edessä isojen päätösten syksy. Yksi tärkeimmistä on ensi vuoden talousarviosta päättäminen joulukuussa. Kuva valtuuston budjettikokouksesta viime vuoden joulukuulta.
Oulun kaupunginvaltuustolla on edessä isojen päätösten syksy. Yksi tärkeimmistä on ensi vuoden talousarviosta päättäminen joulukuussa. Kuva valtuuston budjettikokouksesta viime vuoden joulukuulta.
Kuva: Jukka Leinonen

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala sanoo, että tämän ja ensi vuoden isoin hanke on asema-alueen kehittäminen yhdessä Senaatin Asema-alueet Oy:n kanssa.

– Tavoite on saada asema-alueen kaavamuutos liikkeelle sekä suunnittelu- ja toteutuskilpailutus käyntiin ensi vuonna. Odotamme, että Allas Sea Pool hakee rakennusluvan niin, että rakentaminen alkaisi ensi kesänä, hän sanoo.

Linnanmaan yliopistokampus on Laajalan mukaan merkittävä hanke sinne suunniteltavan uimahallin lisäksi.

– Alueelle tulee palveluja, asuntoja, liikennejärjestelyjä ja lisää joukkoliikennettä. Alueen kaavarunko on parhaillaan käsittelyssä.

Koska kiinteistöjen omistajilla on suunnitteilla korkeita rakennushankkeita, muun muassa Vänmanninsaaren tornihotelli, Laajala pitää tärkeänä Oulun korkean rakentamisen periaatteiden laatimista. Tavoitteena on, että periaatteet hyväksyttäisiin tänä vuonna.

– Tällä viikolla kaupunginhallituksen hyväksymä ympäristöohjelma kokoaa tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Ohjelman tavoite on hiilineutraali Oulu, Laajala sanoo.

Hän uumoilee, että ensi vuoden talousarvio etenee syksyllä entisen kaavan mukaan: kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkistetaan 8. lokakuuta, minkä jälkeen esitystä puidaan sekä kaupunginhallituksen että kaupunginvaltuuston talousarvioseminaareissa. Kaupunginhallituksen on määrä antaa talousarvioesityksensä marraskuun puolenvälin tienoilla.

Kaupungin menot ovat tänä vuonna 1,3 miljardia. Ennusteen mukaan talousarvio on ylittymässä noin 4,6 miljoonalla.

– Menot sekä ylittyvät että alittuvat, ja ylitystä tasapainottavat kertaluontoiset tulot, Laajala laskeskelee.

Kaupungin lainamäärän ennustetaan olevan 27 miljoonaa budjetoitua pienempi. Lainaennuste on 3 383 euroa asukasta kohti eli vuoden 2016 tasoa. Tosin väkimäärä on kolmessa vuodessa kasvanut. Lainan kokonaismäärän ennustetaan olevan 694 miljoonaa euroa.

– Velkaa otetaan Investointeihin, joiden taso on korkea. Tämän vuoden budjetissa on investointeja 150 miljoonaa euroa, josta toteutuu noin 130 miljoonaa.
Ensi vuodelle hallinnonalat ja liikelaitokset ovat esittämässä investointeja noin 147 miljoonalla eurolla, jolloin lainamäärä kasvaisi yli 60 miljoonalla 755 miljoonaan.

– Lainamäärä on korkea, vaikka olemme edelleen kaupungin osalta keskitasoa verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Täytyy katsoa, voidaanko joitakin investointeja siirtää tuleville vuosille tai jättää jotakin tekemättä, Laajala pohtii.

Kaupunkikonsernin tasolla lainamäärä on ollut kaupunkien vertailussa pienin, mutta lainan määrä tulee kasvamaan muun muassa Oulun Energian yli 200 miljoonan euron biopolttolaitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 600 miljoonan Tulevaisuuden sairaalan takia.

– Kummatkin investoinnit on kuitenkin välttämättömiä, Laajala toteaa.
Verotuloihin ja valtionosuuksiin on odotettavissa kasvua, mutta se riippuu vielä uuden hallituksen tulevista päätöksistä. Laajala sanoo, että hallitusohjelmaan on kirjattu monia uusia tehtäviä ja velvoitteita, joihin on luvattu täysi valtion rahoitus.

– Rahoitus tulee laskennallisilla valtionosuuksilla, mikä harvoin menee yksiin todellisten kustannusten kanssa.

Tulevien vuosien merkittävimpiä hankkeita ja investointeja ovat Euroopan kulttuuripääkaupunkihanke 2026, vuosille 2023–2026 ajoittuva 45 miljoonan euron hankkeeksi arvioitu Viinivaaran varavesijärjestelmä, Taskilan vedenpuhdistamon laajennus, vuoden 2025 asuntomessualueen rakentaminen Hartaanselälle ja asema-alueen kehittäminen siihen liittyvine liikennejärjestelyineen yhdessä Senaatin Asema-alueet -yhtiön kanssa.

Kouluverkkotarkastelu taas edessä

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen (kesk.) sanoo, että sivistys- ja kulttuuritoimen kulut kasvavat edelleen, mikä tulee näkymään jo syyskauden päätöksissä.

– Taustalla ovat ikäluokkien kasvu sekä kaupungin omat päätökset muun muassa varhaiskasvatuksen subjektiivisesta oikeudesta ja ryhmäkoosta. Sieltä tulee suurin riski alijäämäiseen budjettiin, hän sanoo.

Viime vuosina on kahdestikin yritetty säästää opetustoimen menoja uudistamalla kouluverkkoa muun muassa pyrkimällä yhdistämään reuna-alueiden kouluja. Molemmilla kerroilla valtuusto on äänestänyt esitykset nurin.

– Kouluverkon on oltava pysyvän tarkastelun kohteena, erityisesti lukioverkko. Vaikka peruskoulussa ikäluokat pienenevät, toisella asteella ne kasvavat. Edessä ovat Lyseon lukion remontti ja Kaukovainion ammattikorkeakoulun opiskelijoiden siirtyminen Linnanmaalle. Onko se käytettävissä johonkin?

Oikarinen sanoo, että keskustelu on kulminoitunut Oulunsalon lukion lakkauttamiseen, mutta se on vain pieni pala kokonaisuutta. Palveluverkon uudistaminen on iso kokonaisuus, joka koskee muitakin palveluja kuin kouluja.

Yksi tärkeimmistä syksyn päätöksistä on Linnanmaan uimahallin suunnittelu ja rakentaminen tulevina vuosina.

Iso pelko Oikarinen mielestä on myös sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu. Hallitus jatkaa sote-uudistuksen valmistelua, missä iso kysymys tulee olemaan kuntien rooli sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa.

– Erikoissairaanhoito on arvaamaton, ja kunnille koituvat kulut saattavat kasvaa hyvin nopeasti.

Ei eletä yli varojen

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Juha Hännisen (kok.) mielestä ensi vuoden budjetti ja suunnitelma vuosille 2021–22 on ehdottomasti syksyn suurin ja tärkein päätettävä.

– Pitää katsoa, että menot ovat tasapainossa tulojen kanssa. Vaikka ollaan vielä loivassa nousukaudessa, velkaa otetaan kohtuullisen reilusti, mikä ei ole oikein hyvää taloudenpitoa. Palveluverkkoa pitää tarkastella jatkuvasti ja lukioverkosta ainakin on tehtävä päätös, Hänninen pohtii.

Isoja rakennushankkeita tulee valtuuston päätettäväksi. Osa niistä on Hännisen mukaan niin sanottuja elinvoimainvestointeja. Ne voivat myös tuoda rahaa kaupungille, eivätkä pelkästään viedä.

– Yli varojen eläminen ei ole kuitenkaan viisasta, ja tämän syksyn aikana on syytä tarkastella investointeja, voidaanko jotakin lykätä tai perua. Rakenteellisia ratkaisuja tulee hakea, ja niihin tarvitaan myös isot työkalut.

Hännisen mielestä tärkeintä on tukea yrittäjyyttä, sillä yksityinen sektori varmistaa julkisen puolen palvelujen rahoituksen.

Hänninen ei usko, että kaupungin päätösten teossa tulisi mistään asiasta kovaa vääntöä.

– Olen huomannut orastavaa konsensusta tässä kaupungissa, mikä perustuu luottamuksen kasvuun. Yhteisymmärrystä on alettu etsiä entistä enemmän, eikä vastakkain asettelua ole yhtä paljon kuin ennen. Uskon, että syksyllä tullaan pääsemään yhteistyöllä hyviin ratkaisuihin joustavammin kuin aikaisemmin.