Helsinki YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctad aloittaa maanantaina ministeritapaamisen Brasilian São Paulossa. Viikon mittaisessa kokouksessa painottuu yhä selvemmin köyhien maiden kauppamahdollisuuksien edistäminen pelkän kehitysavun sijaan.
Suomesta Brasiliaan matkaa 15 edustajan delegaatio ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen johdolla, joka pitää alkajaisiksi teollisuusmaiden puheenvuoron.
"Kaupan ja kehityksen integrointi on ihan luontevaa", toteaa globaaliasioista vastaava apulaisosastopäällikkö Taisto Huimasalo ulkoministeriöstä.
Asioiden yhdistäminen on kuitenkin uudempaa perua: suuntaus vahvistui pari vuotta sitten Monterreyn kehitysrahoituskokouksessa.
"Valtionpäämiehet totesivat, että jotta kehitysmaat saavuttavat kehitystavoitteensa, se edellyttää kotimaisia säästöjä, kansainvälisestä kaupasta saatavia säästöjä, kehitysapua, velkahelpotuksia ja yksityisiä investointeja. Viiden paketti", Huimasalo selvittää.
Monet kauppaan liittyvät erityiskysymykset ovatkin muodostuneet huippupoliittisiksi, kuten maatalouskauppa ja maataloudelle suunnattava tuki. Kaikki niin sanotut Cancun-aiheet tosin pidetään tiukasti kokouksen ulkopuolella.
Mutta Brasilian kokous on samalla koko vuoden ainoa iso neuvonpito ja mukana on koko alan eliitti Maailman kauppajärjestön WTO:n johtoa myöten. Joten siellä voidaan hyvin availla ovia myös katkenneille maailmankauppaneuvotteluille. "Myönteinen ilmapiiri on kasvanut", Huimasalo haistelee.
Uudistus Suomessa
Ulkoministeriö on vasta alkuvuodesta tarkistanut omaa kehityspoliittista ohjelmaansa. Seurauksena on jo uudenlaista tiimityötä, sillä tekojen on jatkossa palveltava kauppaa ja kehitystä kaikilla politiikka-alueilla. "Entistä enemmän lähdemme tukemaan kehitysmaiden kauppakapasiteetin kehittämistä."
"Me olemme aloitteellisia." Niinpä Suomen kehitysapu esimerkiksi voidaan suunnata jo suoraan vaikkapa köyhän valtion terveysbudjettiin tai velanmaksuun. Myös apuyhteisö, eri avustajamaat, puhaltavat vihdoin kehitysmaissa yhteen hiileen.
Katse on ylipäänsä kohdistettu vaikutuksiiin niin alue- kuin maatasollakin. "Ei vain tukea sille tai tuolle." Lisäksi seurataan, miten normit tukevat maita globaalisti. Huomion suuntaaminen kokonaisuuteen on myös toista kauttaan Unctadissa lopettelevan brasilialaisen pääsihteerin Rubens Ricuperon ansiota.
YK:n yleisistunnon alainen Unctad on perustettu vuonna 1964 ajamaan kehitysmaiden etuja. Genevestä käsin toimiva järjestö oli alkuun Suomessakin erittäin tunnettu. "Puhuttiin uudesta kansainvälisestä talousjärjestelmästä", Huimasalo muistuttaa. Se otti hyvinkin selkeästi linjaa kehitysmaiden puolesta. "Joskus ajattelimme että kritiikittömästikin."
Roolia rajattiin
Myöhemmin on rakennettu monenkeskinen kauppajärjestelmä, jonka lankoja pitää käsissään WTO.
"Unctad on joutunut katsomaan uutta roolia", Huimasalo toteaa.
Yhdysvallat esimerkiksi haluaisi rajoittaa sen antamaan vain teknistä apua.
Järjestön onkin pysyttävä erossa sopimusasioista. Sen tehtävänä on jakaa neuvoja kaupan ja kehityksen yhdistämiseksi. Tätä pohjustaakseen se tekee perusteellisia analyysejä, mihin taas sitoviin sopimuksiin tähtäävä WTO ei ole ainakaan toistaiseksi pystynyt.
Unctadinkin työohjelma on vielä pitkälti auki. Aivan ratkaisematon asia esimerkiksi koskee köyhien maiden perushyödykkeitä. Raaka-aineiden hinnat kutistuivat vuosikymmenen vaihteessa jopa puolella, mikä taas on teollisuusmaille suuri etu.
Perushyödykkeitä varten olisikin tarkoitus perustaa laaja työryhmä kokouksessa. "Mitä sille voidaan tehdä, että raaka-aineiden tuottaja köyhässä maassa on markkinoiden pitkällä ehdolla. Tämä on varmaan yksi keskeisimpiä kaupan ja köyhyyden linkkejä."
Erityisen kiistellyn aiheen kokouksessa muodostaa myös niin sanottu politiikkajoustavuus. "Kansainväliset sopimukset sitovat siinä määrin, että köyhimmillä ei ole tarpeeksi liikkumavaraa."
"Jokainen on uniikki, jokaisen täytyy lähteä omista lähtökohdistaan. Se tullaan tunnustamaan uudella tavalla."
Joustot kehitysmaissa olisi hyväksyttävä, jos niillä edistetään kehitystavoitteita. Toisaalta taas sitoumuksia ei saa lyödä laimin vaikkapa ympäristökysymyksissä tai kaupan alueella.
