Kau­ka­lo­tap­pe­lu­jen määrä NHL:ssä on vä­hen­ty­nyt

Sekä Sigmund Freudin ajatus aggression purkamisesta että kaukalotappelut ovat jo jääneet pois muodista.

Sekä Sigmund Freudin ajatus aggression purkamisesta että kaukalotappelut ovat jo jääneet pois muodista. Aggression purkamisteoriaa on pitkään arvosteltu siitä, että väkivalta synnyttää uusia väkivaltaisia tunteita, jotka pitäisi taas purkaa. Näin väkivalta synnyttää uutta väkivaltaa.

NHL:ssä tappelemisesta selviää edelleen viiden minuutin jäähyllä, mutta tappeleminen on vähenemässä. Kaudella 1987-1988 tappeluiden määrä oli NHL:ssä korkeimmillaan (keskimäärin 1,3 tappelua ottelua kohti), mutta nykyään nyrkit heiluvat enää noin joka toisessa ottelussa.

Tärkein syy on se, että tappelijoiden heikot pelitaidot maksavat sarjapisteitä heidän joukkueilleen. Tilastot paljastavat armottomasti, ettei pelitaidottoman tappelijan pitäminen kokoonpanossa kannata.

Myös huoli aivovammoista lisää julkista painetta tappeluja vastaan. NHL-tappelija Derek Boogaardin kuolema 28-vuotiaana vuonna 2011 ja häneltä löydetty aivorappeuma kumosivat lopullisesti ajatuksen, ettei kaukalotappeluista koidu vammoja. Jos Boogaard olisi elänyt, hän olisi todennäköisesti jo varhaisessa keski-iässä sairastunut dementiaan - ja Boogaard oli tappelijoista pelätyimpiä ja taatusti antoi enemmän kuin otti.

Ilmoita asiavirheestä