Teemu Kattilakosken harjoitusvuodet tuottivat lauantaina hiihtäjän itseluottamusta rutkasti nostavan tuloksen. Kattilakoski kiirehti Val di Fiemmen MM-kilpailujen päätösmatkalla kahdeksanneksi, vaikka hiihti vasta uransa ensimmäisen 50 kilometrin kilpailun.
Kattilakosken sijoituksessa oli häivähdys samaa kuin kävelijä Valentin Konosen kuudennessa sijassa vuoden 1990 EM-kilpailuissa Splitissä. Konosesta sukeutui vuosien saatossa arvokisojen mitalimies, ja se on myös 25-vuotiaan Kattilakosken tavoite.
"Torinon olympialaisissa kolmen vuoden päästä 50 kilometriä hiihdetään taas vapaalla. Siellä olisi mukava olla palkintopallilla", Kattilakoski sanoi ja maisteli tyytyväisenä kahdeksatta sijaansa.
"Vauhdinjako ja taktiikka osuivat nappiin. Meno oli koko ajan rentoa", Kattilakoski kuvasi hiihtoaan.
Viikolla viestin jälkeen Kattilakoski leimasi 50 kilometrin kuninkuusmatkan miesten matkaksi ja mietti, mahtaako se sopia hänelle, hiihtäjänä vasta poikaselle. Lauantai todisti, että Kattilakoski kasvoi ladulla mieheksi.
"En olisi uskonut, että 50 kilometriltä voi tulla tällainen sijoitus", Kattilakoski myönsi.
Mika Myllylän tekemisiä lukuun ottamatta kahdeksas sija oli pitkästä aikaa suomalaisten parhaita pitkällä matkalla.
Oikeansuuntainen satsaus
Torinoon tähdätessään Kattilakoski on valmis nostamaan yhä harjoitusmääriään ja etenkin parantamaan treenien laatua. Jo tähän MM-kilpailuun tähdännyt satsaus kestävyystyyppiseen harjoitteluun toi hyvän tuloksen kuninkuusmatkalla.
50 kilometriä oli sprintin lisäksi Val di Fiemmen MM-kisojen ainoa puhtaasti vapaan hiihtotavan matka. Siksi oli etukäteen selvää, että se valikoituu Kattilakosken päämatkaksi, koska hänen perinteisen hiihtotavan osaamisensa jää selvästi jälkeen vapaan hiihtotavan tekniikasta.
"Viime keväästä lähtien olen tehnyt huomattavasti enemmän pitkiä harjoituksia kuin ennen. Kaksi kertaa viikossa ohjelmassa on ollut kolmen tunnin harjoitus", Kattilakoski kertoi.
Vaihteeksi terveenä
Kattilakoski on kuulunut vuosia Suomen mieshiihdon suuriin lupauksiin. Hän sijoittui vuonna 1997 nuorten MM-kisoissa viidenneksi 30 kilometrillä, mutta sen jälkeen lupaukset jäivät lunastamatta vuosien sairastelukierteen takia.
"Sairastelut alkoivat syksyllä 1997, sen jälkeen, kun olin mennyt syksyllä armeijaan. Naganon olympiatalvi meni häneksi, ja sairastelut haittasivat kolme vuotta", Kattilakoski muisteli.
Sairastelut söivät hirveästi nuoren hiihtäjän motivaatiota. Kattilakoski kertoi monesti miettineensä, oliko hiihtäminen kaiken vaivan väärtti, kun h-hetkellä sairaus pilasi aina tuloksen teon.
"Tämä vuonna olen ollut pääosin terveenä, mitä nyt pari pientä flunssaa on ollut."
Val di Fiemmessäkin Kattilakoski ehti pelästyä, iskikö sairastelu taas pahimpaan mahdolliseen aikaan. Hän sai lievän flunssan heti tultuaan Italiaan, mutta toipui siitä hyvään viestihiihtoon ja paransi entisestään päämatkalleen.
Lind taustahahmona
Kattilakoski valmensi aiemmin monta vuotta itse itseään, mutta myönsi tulleensa sokeaksi omille tekemisilleen. Viime keväänä valmennusvastuun otti entinen arvokisahiihtäjä Johan Lind, joka valmentaa myös Riitta-Liisa Lassilaa.
Kattilakoski välttää kutsumasta itseään ammattimaiseksi hiihtäjäksi. Talous on nuoren miehen perheessä tiukalla, koska sponsorien rahahanat ovat ehtyneet Lahden dopingskandaalin jälkimainingeissa.
"Toivottavasti karpaasien paluu piristää koko Suomen hiihtoa ja saamme suunnan taas ylöspäin", Kattilakoski sanoi.
Ajoittaisista talousvaikeuksista huolimatta Kattilakoski harrastaa hiihtoa täyspäiväisesti, sillä taloustieteen opinnot Lapin yliopistossa edistyvät vain keväisin ja kesien tenteillä. Ensi kesänä ajankäyttöön tulee kuitenkin muutos, sillä Kattilakosken ja hänen Maarit-vaimonsa perheeseen odotetaan esikoista.