"Äiti! Äitii-ii!" kiljuu kolmevuotias Sarka tietokoneen näyttöpäätekuvassa. Vuoden vanha pikkuveli Aarni on hetkeä aikaisemmin kaatanut kumoon hänen rakentamansa lego-tornin.
Katsoja näkee näyttöpäätteeltä tapahtumat Sarkan näkökulmasta. Ruudun alareunaan ilmestyy pieniä kuvavaihtoehtoja. Niistä katsoja voi valita tapahtumille jatkoa: tietokoneella on valmistumassa interaktiivinen elokuva Elämää pikkuveljen kanssa.
Valintojensa kautta katsoja tulee osaksi elokuvan tarinaa.
"Tätä elokuvaa lasten olisi hyvä katsoa vanhempien kanssa yhdessä. Filmi voisi toimia lähtökohtana kasvatuskeskusteluihin", pohtivat elokuvan tekijät Metsämarja ja Antti Aittokoski. Elokuvan pääosassa ovat heidän lapsensa Sarka ja Aarni. Elokuva on suunnattu 3-6-vuotiaille lapsille.
Pariskunta on toteuttanut elokuvansa Oulussa interaktiivisen lastenelokuvien työpajassa. Hollantilaisen Mediamatic-säätiön järjestämän viisipäiväisen työpajan aikana media-alan ammattilaiset ovat pohtineet interaktiivisen kerronnan mahdollisuuksia. Työpajassa valmistuneita teoksia esitellään tänään keskiviikkona Nukun Studiolla kello 15-17.
Katsoja on
dramaturgi
Aikaisempaa monimutkaisempien interaktiivisten elokuvien synnyn on viime vuosina mahdollistanut nopea tekninen kehitys. Vuorovaikutteisuutta pidetään yhtenä merkittävimmistä viime aikojen muutoksista mediassa. Digitalisoituminen on ollut tämän kehityksen tekninen edellytys.
"Interaktiivisessa elokuvassa katsojan mielikuvitus ja oma näkemys tulevat osaksi tarinaa", luonnehtivat työpajan ohjaajat Florian Thalhofer ja Klaas Kuitenbrouwer. He järjestävät interaktiivisen median työpajoja säännöllisesti myös muualla Euroopassa.
Interaktiivisessa elokuvassa tarinan dramaturgia on katsojan päätettävissä: ohjaaja luo säännöt, joiden mukaan katsoja voi toimia. Vuorovaikutteisuus vaatiikin katsojalta aikaisempaa aktiivisempaa otetta.
"Perinteisesti katsoja on lähinnä joutunut tekemään omia tulkintojaan. Nyt hän osallistuu aktiivisesti elokuvan juonen rakentamiseen. Katsojalta vaaditaan entistä enemmän tietoisuutta omasta asemastaan", Thalhofer ja Kuitenbrouwer korostavat.
Yleisöä löytyy
kaikkialta
Vuorovaikutteinen kerronta ei ole vielä suuren yleisön tietoisuudessa lyönyt itseään läpi. Eri puolilta maailmaa löytyy kuitenkin yhteisöjä, jotka seuraavat internetissä julkaistavia elokuvia aktiivisesti.
Monessa suhteessa vuorovaikutteisen median asiantuntijat odottavat elokuvalle samanlaista kehitystä kuin musiikin suhteen on käynyt: aluksi musiikkia levisi internetissä lähinnä satunnaisesta. Vähitellen internet on saavuttanut musiikin levityksessä yhä merkittävämmän aseman.
"Mikäli suuret televisioyhtiöt eivät ota interaktiivisuutta vakavissaan, heille käy kuten suurille levy-yhtiöille on käynyt", Thalhofer ja Kuitenbrouwer arvioivat.
Interaktiivisen elokuvan levityskanava on luonnollisesti internet. Myös internet-yhteyksien nopeutuminen mahdollistaa elokuvien aikaisempaa laajemman levityksen: esimerkiksi laajakaistaliittymiä on ollut olemassa vasta muutaman vuoden ajan. Vuorovaikutteisuus siis valtaa alaa mediassa yhä enemmän?
"Mutta se ei koskaan syrjäytä perinteistä elokuvaa", Klaas Kuitenbrouwer huomauttaa.
Interaktiivisten lastenelokuvien työpajassa valmistuneita elokuvia esitellään Studiolla tänään keskiviikkona kello 15-17.
