Kallen päivänä 28. tammikuuta säätä kannattaa tutkailla, koska se antaa viitteitä loppuvuoden säähän, ainakin jos on uskominen vanhaa sanontaa.
Mutta mitä lauantain säästä oikein voi päätellä? Oulussa lauantai oli puolipilvinen eikä kovin tuulinen ja pakkastakin oli vain muutamia asteita.
Puhelinsoitot tunnetuille sään ennustajille, kuhmolaiselle Kerttu Hirvoselle ja ruukkilaiselle Tauno Junttilalle selventävät tilannetta.
"Että jos lauantain sataa, niin koko vuoden sataisi. Eihän siitä semmoisesta tule mitään", Junttila puuskahtaa.
Myöskään Hirvonen ei jaksa uskoa moiseen. "Onhan näitä sanontoja. Esimerkiksi Matin päivän sää enteilee Marian päivää, tällaista olen kuullut. Mutta en Kallen päivästä."
Luulisi heidän tietävän, ovathan he molemmat päteviä ennustajia. Siitä todistavat sijoitukset viime keväällä Ruukissa järjestetyissä säänennustuksen suomenmestaruuskisoissa. Hirvonen voitti mestaruuden ja Junttila sijoittui pronssille heti isokyröläisen Juhani Luoman jälkeen.
Kuun synty määrää sään
Sen sijaan uuden kuun syntymästä säätä voi molempien mielestä ennustaa, vieläpä nappiin. "Ne kolme päivää, kun kuu syntyy, merkkaavat tulevan kuukauden sään. Katsopa varsin", Hirvonen kehottaa.
Uusi kuu alkaa täyttyä oikealta vasemmalle päin. Silloin eletään yläkuuta. Alakuuta taas eletään, kun kuu pienenee oikealta vasemmalle.
Uusi kuu syntyy Junttilan mukaan tänään sunnuntaina. "Kun kuu syntyy lauhalla, ei ainakaan alkukuusta tule kovia pakkasia."
Lammaslehtoriksikin kutsuttu Hirvonen ennustaa säätä luonnonmerkeistä, Junttila puolestaan almanakasta.
"Tulin aikoinaan sanoneeksi, että lampaat kulkevat laitumella kuin lumituisku ja että kolmen päivän päästä voi tulla lumimyrsky", Hirvonen selittää lempinimeään.
Hänen mukaansa taito ennustaa säätä luonnonmerkkejä lukemalla on lahja, joka kulkee suvussa. "Luonto pitää nähdä sillä silmällä. Kaikki eivät vain löydä siitä merkkejä, joista ennustaa."
Junttilan mukaan ennustaminen on käynyt viime aikoina vaikeammaksi kuin ennen. "Ilmakehä on mennyt niin likaiseksi."
Kevään voi lukea pajunoksista
Alkuviikosta Junttila tuo pajunoksat sisälle vesiastiaan. Kevään sään voi hänen mukaansa ennustaa siitä, miten lehdet tulevat oksiin.
Lämmintä huhti-toukokuun vaihdetta enteilee se, kun lehdet aukeavat ensin latvaan. Merkitystä on myös sillä, mihin kohtaan ja kuinka lehdet ja pajunkissat kasvavat.
"Se on hyvin monimutkainen tutkimus ja on kyllä pitänyt kutinsa viime vuosina melko hyvin", Junttila kehaisee.
Tätä voi jokainen kokeilla itsekin. Oksien ei tarvitse olla kovin pitkiä, mutta ne pitäisi kuitenkin katkaista tyvestä asti. Ja täytyy malttaa odottaa toiseen kuun nousuun eli maaliskuun lopulle saakka, ennen kuin ennustuksia pääsee tekemään.
Entä kuka sitten keksi ennustaa loppuvuoden säätä Kallen päivästä?
Suomen ensimmäisen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg (28.1.1865-22.9.1952) on syntynyt Kallen päivänä. Hänen kerrotaan lausahtaneen Kallen päivästä seuraavaa:
"Mimmoista ilma on Kallen päivänä, niin semmoista ilmaa pitää koko vuoden. Jos aamupäivä on kaunista, niin sitten alkuvuosikin on nättiä, ja jos ehtoopuolella on rivo ilma, niin sitten koko loppuvuosi on rivoja ilmoja".
