Suomessa ei ole tilastoitu katsastuksessa ilmenneitä vikoja päinvastoin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, joissa tiedot ovat julkisia. Yksikönpäällikkö Hannu Pellikka Ajoneuvohallintokeskuksesta kertoo, että tämä on johtunut puutteellisesta tietojärjestelmästä.
Tilanne muuttuu tämän vuoden lopulla. AKE saa silloin käyttöönsä uuden ajoneuvotietojärjestelmän, johon katsastuksessa ilmenevät ajoneuvojen merkki- ja mallikohtaiset vikatiedot voidaan syöttää. Järjestelmä mahdollistaa myös sen, että tiedot saataisiin jatkossa myös ulos, mutta minkäänlaisia päätöksiä ei ole vielä asiasta tehty, Pellikka lisää.
Katsastusten määrä kasvaa Suomessa tasaisesti. Viime vuonna aloitettiin kaikkiaan 2,15 miljoonaa määräaikaiskatsastusta, eli niitä tehtiin noin 40 000 enemmän kuin edellisvuonna. Pellikan mukaan tämä johtuu luonnollisesti autojen kokonaismäärän kasvusta.
Muita kuin määräaikaiskatsastuksia eli rekisteröinti- ja muutoskatsastuksia tehtiin 149 000. Niiden määrä kasvoi vuodesta 2005 noin tuhannella.
Lähes joka kolmas ajoneuvo hylättiin viime vuonna autokatsastuksen ensimmäisellä yrittämällä. Eniten hylkäykseen johtaneita vikoja henkilö- ja pakettiautoista löytyi käyttöjarruista.
Paljon vikoja löytyi myös etuakselistosta, alustasta ja pakokaasupäästöistä. Vikojen jakauma on viime vuodet ollut hyvin samankaltainen.
Kaikkiaan ajoneuvoista hylättiin katsastuksessa 27,53 prosenttia. Hylkäysprosentissa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Hylkäysprosenteissa on edellisvuosien tapaan hajontaa katsastustoimipaikoittain. Erot johtuvat muun muassa katsastukseen tulevien ajoneuvojen ikärakenteesta sekä ajanvaraus- ja kutsujärjestelmästä, joka tuo toimipaikoille ennakkotarkastettuja ja uudempia ajoneuvoja kuin ilman ajanvarausta toimiva, niin sanottu drive in -toimintamalli.
Aseman hylkäysprosenttiin vaikuttavat olennaisesti toisaalta katsastajien ammattitaito, toisaalta asemalle tulevien ajoneuvojen kunto.
Sivutoimipisteet mukaan lukien katsastustoimipaikkoja oli vuoden 2006 lopussa 256.
Kun ala avautui kilpailulle 1994, toimipaikkoja oli niin sanotut matkapaikat mukaan luettuna 122.
Pellikka huomauttaa, että kuluttajien purnaamat katsastusmaksut jätettiin alan kilpailulle vapauttamisen jälkeen viranomaisvalvonnan ulkopuolelle, joten katsastuksesta perittävään korvaukseen AKE ei voi puuttua.
AKE valvoo katsastustoimintaa tekemällä tarkastuskäyntejä sekä seuraamalla katsastustoimipaikkojen toimintaa tilastojen avulla. Vuonna 2006 AKE suoritti toimipaikoille yhteensä 153 tarkastuskäyntiä.
Vaikka määräaikais- ja muut katsastukset suoritettiinkin yleensä hyvin, katsastuksen laadussa havaittiin myös puutteita. Katsastustoiminnassa havaituista puutteellisuuksista annettiin viime vuonna kahdeksan varoitusta ja 24 huomautusta. Varoitusten määrä kasvoi kolmella, mutta huomautuksia annettiin 18 vähemmän kuin vuonna 2005.
Pellikan mukaan katsastusasemat ottavat vakavasti heille tulleet varoitukset ja huomautukset. Niinpä toimenpiteistä ankarimpaan, toimiluvan peruutukseen ei ole tarvinnut turvautua kuin keskimäärin kerran vuodessa. Viime vuonna tällaisia tapauksia ei ollut yhtään.
Alalla on viime vuosina tehty paljon tuloksekasta laadunkehitystyötä, ja AKE:n mielestä laatutilannetta voidaan pitää erittäin hyvänä.