Kat­sas­ta­jan työ avau­tu­mas­sa au­to­asen­ta­jil­le

Katsastusasemat kärsivät työvoimapulasta. Jo lähitulevaisuudessa tilanne pahenee edelleen suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.

Minulla ei ollut pienenä autoa, jota olisin koko ajan rassanut, eikä mitään muutakaan ilmeistä syytä, miksi olen nyt katsastaja, mutta työnä tämä on ihan mukavaa vakuuttaa A-katsastuksen Ruskon asemalla työnsä aloittanut katsastaja Hilla Saaranen.
Minulla ei ollut pienenä autoa, jota olisin koko ajan rassanut, eikä mitään muutakaan ilmeistä syytä, miksi olen nyt katsastaja, mutta työnä tämä on ihan mukavaa vakuuttaa A-katsastuksen Ruskon asemalla työnsä aloittanut katsastaja Hilla Saaranen.
Kuva: JANICA KARASTI

Katsastusasemat tarvitsevat jatkuvasti uutta työvoimaa. Esimerkiksi A-Katsastus Oy:n tuotepäällikkö Kalevi Lintulan mukaan heillä on vapaana heti useampia kymmeniä työpaikkoja.

Katsastuksen ohjeistuksesta ja katsastajien koulutuksesta vastaava Lintulan arvelee, että nykyinen työvoimapula alalla on historiallinen. Taustalla on kuitenkin pitempiaikainen kehityssuunta, joka sai alkunsa jo kymmenen vuotta sitten, kun autoteknikoiden koulutus lopetettiin. Autoalan insinöörien työllisyystilannekin on toisaalta ollut viime vuosina ilmeisesti niin hyvä, ettei katsastajan ammatti ole ollut samanaikaisesti sekä kilpailukykyinen että kiinnostava, Lintula lisää.

Myös katsastustoimeen tullut kilpailu on lisännyt alan työvoimatarvetta. Silloin kun työ hoidettiin valtion virastona, katsastustoimipaikkoja oli noin 80, nyt yli 250.

Myös toimipaikat ovat nykyisin pitempään auki, jotenkin siinä on yksi lisäsyy, joka vaikuttaa samaan suuntaan.

Monesti myös valmiiden opiskelijoiden työharjoittelu on osoittautunut alalle huonosti sopivaksi. Vaikka aiemmin vaadittu vuoden korjaamotyöskentely on pudotettu jo puoleen vuoteen, tätäkään ei useilta opiskelijoilta löydy. Ilman oikeaa työharjoittelua taas ei voi osallistua alan peruskursseille.



Alalle perustaso-vaatimuksia alentamalla


Katsastusta valvovan Ajoneuvohallintokeskuksen ja alan toimijoiden yhteinen työryhmä onkin jo jonkin aikaa selvitellyt mahdollisuuksia lisätä alan työvoimatarjontaa perustasovaatimuksia alentamalla.

Työryhmää vetäneen AKE:n yksikön päällikkö Hannu Pellikka huomauttaa, että jatkossakin insinöörit voivat luonnollisesti toimia katsastajina, mutta rinnakkaismalliksi on kehitetty uusi ammattitutkintoihin perustuva malli. Sen lähtökohtana on, alalle saataisiin autoteknikoiden tietotaitotason omaavia henkilöitä.

Tämä ammattitutkintoihin perustuva malli lähtee siitä, että ammattikoulun autonasentajatutkinnon suorittanut henkilö voisi muutaman vuoden auto- tai konekorjaamokokemuksen hankittuaan suorittaa automekaanikon ammattitutkinnon. Tämän jälkeen hän pääsisi katsastajaksi, mutta aluksi paikka olisi harjoitteluluontoinen ja koostuisi vain kevyen kaluston määräaikaiskatsastuksista.

Kun henkilö kerää tästä riittävästi tietotaitoa, hän voisi suorittaa automekaanikon erikoisammattitutkintoon, johon rakennetaan katsastuksen osaamisala. Vasta sen läpäistyään henkilöllä olisi mahdollisuus päästä täydet oikeudet omaavaksi katsastajaksi.

Pellikan mukaan tästä on tehty esitys ministeriölle viime kesänä. Koska asia vaatii vielä lainmuutoksien, hän ei uskalla lähteä arvailemaan, milloin asiassa päästään eteenpäin, mutta myöntää että työvoimapula on alalla jo melkoinen ja pahenee nopeasti, sillä hänen tietojensa mukaan vuoteen 2010 mennessä merkittävä määrä nykyisistä katsastajista on jäämässä eläkkeelle.

Kalevi Lintula toivoo hartaasti, että ensimmäiset mekaanikot saataisiin katsastajiksi jo kahden, kolmen vuoden sisällä mutta viime kädessä tämä on hänen arvionsa mukaan kiinni päätöksenteon nopeudesta ja halukkuudesta.

Ilmoita asiavirheestä