Suomessa puhutaan vanhojen metsien tuhoutumisesta. Mutta huoli pois. Nyt tutkijat ovat löytäneet sienilajeja, jotka kasvavat nimenomaan vanhoissa luonnontilaisissa metsissä.
Esimerkiksi okanuijakas havaittiin nyt ensimmäistä kertaa koko Euroopassa. Entäpä pippurikruunuhaarakas! Tämä upean kuuloinen sieni on kasvanut aiemmin vain Amerikan mantereella. Liekö presidentin vaihtuminen saanut sen lähtemään niin "kauas kuin pippuri kasvaa". Tosin Suomessa on vain pippurinen kansa, joka ei edes kasva.
Uusia sienilajeja löytyi yhteensä 26 kappaletta, jotka kasvavat esimerkiksi lahopuussa. Onko tämä oire siitä, että koko Suomi on lahoamassa? Raakkujoenkin laittomat pöllit on nyt levitelty Hossan metsiin lahoamaan, uutisoi HS 5.9.2025.
Lintupuolellakin on lennokasta, kun kultakulmasirkku (Emberiza chrysophrys) tavattiin Siikajoella 6. heinäkuuta 2024. Tämä lintu on lähtöisin Siperiasta, ja tasoittaa nyt Suomen geopoliittista asemaa.
Luodon Bosundissa havaittiin tummajunkko, ja ei kait hänkään tieten tahtoen tule alueelle, jossa luonto on liki tuhottu. Kuopion Juankoskella vieraili eskimohanhi, jonka habitusta on vaikea näkemättä arvioida.
Merikin on monen mielestä osa luontoa, jopa Kempeleenlahti. Mutta toinen luonto on peittänyt sen siten, että eipä siitä vilaustakaan näy Oulunsalon kylätielle. Esteenä on sinänsä arvokkaaksi suojelukohteeksi määritelty the Pusikko.
Suomessa on tilastojen mukaan 2,2 miljoonaa raakkua, melkein puolikas jokaista ihmisraakkujaa kohden. Yhden raakun, siis tämän jokihelmisimpukkaraakun, arvo on 589 euroa, eli koko potti on peräti 1,2 miljardia euroa. Kävisköhän tuo vaikka vakuudeksi valtion velkoihin, jos ei taida raaskia myydäkään.
Hukkajoen valtavassa ympäristötuhossa kuoli 3 000 raakkua, on laskettu ja uutisoitu. Sinne meni 0,14 prosenttia Suomen raakkukannasta. HS vieraili siellä nyt sukeltajineen, ja totesivat tilanteen kyllä parantuneen.
Suomi on suhteellisesti Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta, kertoo maa- ja metsätalousministeriö. Järviä on enää 168 000 kappaletta. Suoalueita on hät hätää 9,3 miljoonaa hehtaaria. Muu osa Suomesta on luontokatoa, jossa jokunen rohkea vielä asustelee.
Arto Tahkola
toimitusjohtaja, Kempele