Luitko jo tämän: Suo­ma­lais­sa­tel­liit­ti pal­jas­ti kym­me­niä ve­nä­läis­ten asemia Uk­rai­nan sodassa

Pääkirjoitus : Oulun kau­pun­gin­joh­ta­ja­haun saldo on nolo

Kolumni
Tilaajille

Ka­toa­van jää­ti­kön reu­nal­la tunsin poh­ja­ton­ta surua, mutta to­del­li­nen jär­ky­tys seurasi retken hii­li­ja­lan­jäl­jes­tä

Ensimmäinen tunne on epäusko. Auringonpolttaman kyltin mukaan jäätikön reuna sijaitsi tässä vuonna 1998. Tästähän on jään reunaan liki 400 metriä!

Seison hiekkakasalla, joka oli pysyvän jään alla vielä lapsuudessani. Tunnen syvää, pohjatonta surua. Sitten tunteeseen sekoittuu kiukku, voimattomuus ja vahvimpana halu toimia, tehdä asialle jotain.