Suomessa tehdään vuosittain satoja ilmoituksia kadonneista henkilöistä. Vaikka usein henkilö katoaa omasta tahdostaan, suhtautuu poliisi kaikkiin katoamisilmoituksiin vakavasti, vakuuttaa rikosylikomisario Kari Rantanen Oulun poliisilaitokselta.
"Jos vastakohtana olisi kidnappaus, niin kyllä, usein katoaminen tapahtuu nimenomaan omasta tahdosta. Syyt ovat moninaisia. Jollakin venyy reissu aiottua pitemmäksi tai joku haluaa ottaa etäisyyttä muuten vain. Joskus joku on saanut tarpeekseen ympyröistä täällä ja lähtenyt ulkomaille, ja ilmestyy sitten aikanaan takaisin", sanoo Rantanen.
Osaan katoamistapauksista liittyy itsetuhoaikeita tai tapaturma. Itsetuhoisin ajatuksin kadonneiden jäljiltä löytyy usein jäähyväiskirje tai muuta vastaavaa.
"Kokonaan toinen juttu on sijoituspaikoista ja muualta lähteneet nuoret karkurit. Hehän eivät mitään oikeita kadonneita ole, vaikka nekin tapaukset työllistävät poliisia. Siksi on tehtävä selkeä ero nuorten karkureitten ja oikeasti kadonneitten välillä."
Tiedotusvälineissä on tänä kesänä uutisoitu useita katoamisia. Rikosylikomisario Kari Rantasen mielestä henkilöitä ei ole kuitenkaan kadonnut normaalia enempää.
"Ei ainakaan sillä tavalla, että katoamisten määrä olisi tänä kesänä erityisesti yllättänyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Määrä vaihtelee vuosittain, ja suurin osa niistä selviää tavalla tai toisella."
Kadonneista jää löytymättä vain 3-5 prosenttia. Rantasen mukaan löytymättä jääminen on varsin poikkeuksellista, ja usein onkin kyse veden varaan joutuneista.
"Jos henkilö joutuu veden varaan, niin siinä on omat ongelmat löytää hänet, koska merivirrat voivat kuljettaa hyvinkin kauas. Tai sitten kysymyksessä on joku muu syy, kuten poistuminen maasta tai jotain muuta."
Löytymättä jäänyt henkilö voidaan julistaa kuolleeksi tuomioistuimen tai maistraatin päätöksellä. Jos henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa, eikä ole syytä olettaa hänen pelastuneen, voidaan kuolleeksi julistamista hakea heti. Odotusaika on yksi vuosi, jos henkilö on kadotessaan ollut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaara, tai jos katoamiseen liittyvät olosuhteet huomioon ottaen on erittäin todennäköistä, että hän on kuollut. Muissa tapauksissa odotusaika on viisi vuotta.
Kun läheisen ihmisen epäillään kadonneen, voivat omaiset olla Kari Rantasen mukaan oma-aloitteisia ja selvittää onko henkilö joutunut sairaalaan tai onko hän käymässä sukulaisten tai tuttavien luona.
"Katoamisilmoituksen tekeminen on tapauskohtainen asia. Jos henkilö on katoillut aiemminkin, niin voi vähän odotella. Jos kyse on aivan poikkeuksellisesta kuviosta, jos esimerkiksi ravintolailta on venähtänyt pitkäksi ja henkilö alkaa viipymään, voi ilmoituksen tehdä suhteellisen pian", rikosylikomisario opastaa.
Normaaleista kotioloista yllättäen kadonneen läheisen katoaminen on omaisille rankka kokemus.
"Joskus törmää siihen, että ennemmin tai myöhemmin mukaan tulee omaisten omassa hädässään esiin tuomat selvännäkijät ja kaikki muu mahdollinen. Tällaisia ilmiöitä aika ajoin on, mutta tietysti poliisi ymmärtää sen tuskan ja hädän, mikä omaisilla on", Rantanen toteaa.
