Kati oli oudolla rautatieasemalla ja päätteli ihmeellisistä kirjaimista päätyneensä jo eri maahankin.
Vaikka Kati oli juuri tarkoituksella järjestänyt kaaoksen junassa, nyt kärppäneiti yritti vältellä ihmisiä.
Kati lähti kulkemaan katuja pitkin ja pian tämä huomasi olevansa ison keltaisen talon kupeessa.
Talon edustalla näytti hiljaiselta, ja pian Katin näkökenttään osui iso ratsastajapatsas.
Kati vilkuili ympärilleen ja päätti lähteä tutkimaan patsasta lähempää.
Kärppä kipitti patsaan luo ja kiipesi ratsastajan harteille. Korkeammalta avautui hieno kaupunkinäkymä.
”Katsokaa, tuolla on kärppä!” lapsi huudahti vanhemmilleen. Saman tien salamavalo välähti.
Kati tajusi olevansa valokuvauksen kohteena ja hämmentyi siitä.
Hetkessä hämmennys kuitenkin muuttui itseluottamukseksi ja Kati alkoi innoissaan poseerata kameraihmisille.