Kati-kärppä oli touhuissaan.
Oli satanut uutta lunta ja talvinen metsä oli saanut kauniin lumipeitteen.
Kati hääri innoissaan ympäriinsä, sillä siitä oli hauskaa puuhailla itsekseen.
Tällä kertaa kärppätyttö rakensi majaa. Katilla oli hauskaa: välillä se otti spurtteja läheisten puiden alle ja toi sieltä mukanaan lumen alta pilkottaneita risuja.
Pian pyöreä, kotaa muistuttava maja oli kohonnut korkeuksiinsa.
Kati ihasteli aikaansaannostaan ja päätti lähteä etsimään Niina-oravaa ja Olli-kettua leikkimään majaan.