Miksi kou­lu­al­tis­tuk­set eivät enää johda Oulussa ka­ran­tee­niin?

Kä­tei­sen rahan määrä kasvaa

Käteinen raha lisääntyy kaikesta korttirahasta huolimatta. Käteisen rahan määrä on kasvanut koko euroalueella, mutta kahisevan määrä on kasvanut Suomessakin huipputahtia. Suomen pankin liikkeelle laskeman setelistön arvo on kohonnut lähes 5,5 miljardiin euroon, kun se neljä vuotta sitten oli vielä noin 2 miljardia euroa.

Oululainen Maila Impiö on jo vuosien ajan käyttänyt enimmäkseen pankkikorttia ostosten maksuun. "Se on niin kätevää. Parkkikolikoita tarvitsee lompakkoon, kun ei ole mennyt siihen systeemiin, missä maksetaan kännykällä."
Oululainen Maila Impiö on jo vuosien ajan käyttänyt enimmäkseen pankkikorttia ostosten maksuun. "Se on niin kätevää. Parkkikolikoita tarvitsee lompakkoon, kun ei ole mennyt siihen systeemiin, missä maksetaan kännykällä."

Käteinen raha lisääntyy kaikesta korttirahasta huolimatta. Käteisen rahan määrä on kasvanut koko euroalueella, mutta kahisevan määrä on kasvanut Suomessakin huipputahtia. Suomen pankin liikkeelle laskeman setelistön arvo on kohonnut lähes 5,5 miljardiin euroon, kun se neljä vuotta sitten oli vielä noin 2 miljardia euroa.

"On hämmästyttävää, kuinka liikkeelle lasketun rahan määrä on kasvanut vuodesta toiseen", ihmettelee maksuvälineosaston neuvonantaja Kari Takala Suomen Pankista.

Vähittäismaksuihin käytettyjen pienempien niin sanottujen vaihtorahaseteleiden kysyntä ei ole juuri kasvanut, mutta suurempien euroseteleiden kysyntä on kasvanut Suomessa ja euroalueella. Pelkkää kotimaista maksuvälinekysyntää käteisen kasvu ei ole, sillä korttimaksujen suhteellinen osuus on samalla selvästi kasvanut.

Suosiossa ovat erityisesti 50 euron ja 100 euron setelit.



Puukauppaa Venäjällä
ja autoja Saksasta


Takalan mukaan isoista seteleistä suuri osa lähtee ulkomaille.

"Suhteellisen moni ottaa aika paljon seteleitä mukaan lomamatkoille euromaihin, niin itsekin teen", Takala sanoo. Pienyrittäjätkin tekevät erilaisia hankintoja käteisellä rahalla euroalueelta.

Yhteinen raha on Takalan mukaan ollut jouhevampi väline kuin takkuisasti yhteen sopineet sähköiset maksujärjestelmät.

Euron asema kansainvälisenä valuuttana on aivan toisenlainen kuin markan. Suomen markat palautuvat aina takaisin Suomeen, mutta eurosetelit voivat päätyä vaikka venäläisille käteiskassasäästämiseksi.

Suomalaiset autonostajat ovat ainakin tarvinneet isoja seteleitä, kun ovat ostaneet käytettyjä autoja Saksanmaalta. Myös Venäjän puukaupassa käteinen raha on usein ainoa kelvollinen maksuväline.

Tämä selittää erityisesti 500 ja 50 euron kysynnän kasvua, eli liikkeeseen lasketut suuret setelit eivät palaa takaisin Suomen Pankkiin vaan päätyvät ulkomaille.

Käteistä on myös paikoin entistä hankalampi saada, jolloin automaattinoston keskisaldoa ja lompakon saldoa on kasvatettu hätävarana, vaikka yhä suurempi osuus vähittäismaksuista hoidetaan korteilla. Myös se, että euroseteleiden raha-arvo tuntuu pienemmältä pienempien numeroiden takia, voi vaikuttaa psykologisesti.

Kahvilahintojen ja muiden pikkurahalla maksettavien asioiden hinnankorotukset ovat myös saattaneet lisätä seteleiden tarvetta lompakossa.



Normaalielämässä kortti käy edelle


Euro on selvästi syrjäyttänyt USA:n dollarin asemaa käteiskassavaluuttana ainakin Itä-Euroopassa ja Venäjällä. Rahakuljetusten perusteella eurokäteisestä jo yli 10 prosenttia onkin euroalueen ulkopuolella.

Eurojen kysyntä harmaassa taloudessa voi olla markka-aikaan verrattuna suurempaa, vaikka mitään erityistä talousrikollisuuden kasvua euroaikana ei ole ollut havaittavissa.

Kolikoita siirtyy Suomen ulkopuolelle oletettavasti selkeästi vähemmän kuin euroseteleitä. Tämä ei kuitenkaan koske suomalaisia pikkusenttejä, joita keräillään laajasti myös ulkomailla.

Kari Takala ennakoi, että sirukorttien tulo pankkikorttien vähentää yhä nopeammin oikean rahan käyttöä. Kun maksu on entistä nopeampaa ja kuittien allekirjoittelu jää pois, yhä useampi maksaa ostoksensa kortilla.

Kauppias Jukka Marttila oululaisesta K-Supermarket Joutsensillasta sanoo myös, että käteinen hupenee.

"Ostoksissa korttimaksut yleistyvät. Päivän päätteeksi on entistä vähemmän seteleitä laskettavaksi, mikä pienentää kuluja", Marttila sanoo.

Hänen mukaansa erilaisia maksukortteja on alkanut ilmestyä myös aiempaa iäkkäämpien henkilöiden käyttöön.