Kas­vu­käy­rien uusinta ontuu

Kasvukäyrien uusinta ontuu

Inka Nykänen toi kuukauden ikäisen tyttärensä Kaijonharjun neuvolaan terveydenhoitaja Marja-Liisa Lambergin mitattavaksi ja punnittavaksi. "Vauva on kasvanut hyvin", Lamberg sanoo. Hän käyttää jo uusia lasten kasvukäyriä, mutta niiden käyttöä helpottavaa seulontaohjelmaa neuvolassa ei vielä ole.
Inka Nykänen toi kuukauden ikäisen tyttärensä Kaijonharjun neuvolaan terveydenhoitaja Marja-Liisa Lambergin mitattavaksi ja punnittavaksi. "Vauva on kasvanut hyvin", Lamberg sanoo. Hän käyttää jo uusia lasten kasvukäyriä, mutta niiden käyttöä helpottavaa seulontaohjelmaa neuvolassa ei vielä ole.
Kuva: Leinonen Jukka

Suurin osa kunnista käyttää vielä vanhoja lasten kasvukäyriä, vaikka uudet julkaistiin jo toissa syksynä.

Vanhat käyrät johtavat virhetulkintoihin. Kaikkia sairaita lapsia ei niiden perusteella löydetä, kun taas monia terveitä lapsia joutuu turhiin tutkimuksiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäriJarmo SaloOulusta kertoo, että vasta reilu kymmenesosa suomalaislapsista arvioidaan uusien käyrien perusteella.

Uusien käyrien käyttöönotto on Salon mukaan vienyt odotettua enemmän aikaa.

”Kaupunkien terveysjohtajat kyllä ymmärtävät uusien kasvukäyrien tarpeen ja sen, että niiden avulla säästetään rahaa, mutta monissa kunnissa hankintapäätökset ovat taloudellisista syistä viivästyneet.”



Käyttöönotto vaatiipotilastietojärjestelmien päivitystä.

Saatavilla ei ole ollut erillistä kasvukäyräsovellusta, jonka kunnat ja sairaalat voisivat ostaa, vaan kunkin toimittajan on pitänyt lisätä sovellus omaan potilastietojärjestelmäänsä.

Osa toimittajista on saanut valmiiksi oman sovelluksensa, osa ei. Toinen suurista toimittajista laati sovelluksen, jossa oli kasvukäyrien ja -seulojen lisäksi konsultaatiojärjestelmä.

”Se on hyvin kallis. Käsittääkseni yksikään kunta ei ole sitä ostanut. Nyt tältä toimittajalta on uusi sovellus tulossa.”

Oulun kaupungin neuvolat ovat jo siirtyneet uusien kasvukäyrien käyttöön.

”Meillä ei kuitenkaan vielä ole seulontaohjelmaa kasvukäyrien taustalla. Ohjelma helpottaisi uusien käyrien käyttöä”, kertoo apulaisylilääkäriLeila Mikkilä Oulun Kaijonharjun terveysasemalta.

Samaa mieltä on Kaijonharjun neuvolan terveydenhoitajaMarja-Liisa Lamberg.

”Uusien käyrien käyttö ilman ohjelmaa on ongelmallista. Käyriä on hankala tulkita”, Lamberg sanoo.



Käyrät uusittiin, koska lapset kasvavat eri lailla kuin ennen. Heistä esimerkiksi tulee pidempiä kuin aiemmin.

Normaali pituus on muuttunut. Vanhat käyrät poimivat osan pitkistä lapsista turhaan jatkotutkimuksiin, kun taas osa lyhyistä lapsista ei jää alipituusseulaan.

Pituus, joka vanhassa aineistossa oli normaali, voi nyt viitata siihen, että taustalla on jokin sairaus. Esimerkiksi keliakia ja kilpirauhasen vajaatoiminta hidastavat kasvua.

”Seulaan jääminen ei tarkoita, että lapsessa on jotain vikaa, vaan sitä, että lapsi kannattaa tutkia tarkemmin. Joskus jopa vaikeat kotiolot selviävät kasvun poikkeavuuden avulla”, Salo kertoo.

Imeväisikäiset ovat nykyisin pitempiä ja kevyempiä kuin ennen. Vanhojen käyrien perusteella alipainoseulaan jää 20-kertainen määrä vauvoja siihen nähden, mitä pitäisi jäädä.

”Imeväisikäisistä tytöistä 11 prosenttia jää nyt alipainoseulaan, ja perheet ahdistuvat turhaan.”

Ylipainon seulonnassa on otettu käyttöön iänmukainen painoindeksi. Tavoitteena on löytää lapset, jotka ovat riskissä tulla aikuisina ylipainoisiksi, jos painonkehitys jatkuu ennallaan.

Ilmoita asiavirheestä