Oulun Yrittäjät palkitsi vuoden yksinyrittäjänä kultaseppä Jukka Räsäsen.
Haastattelu tätä lehtijuttua varten on sovittu kello yhdeksi. Kultaseppä Jukka Räsänen sulkee liikkeen oven asiakkailta ja aloittaa jokapäiväisen tunnin mittaisen siestansa. Hän hakee kahvit viereisestä kahvilasta ja istuu alas.
”Hoidan siestan aikana juoksevia asioita tai istun piirtämässä koruluonnoksia asiakkaille”, Räsänen kertoo.
Oulun yrittäjien vuoden yksinyrittäjäksi valittu kultaseppä pitää liikettään Puistolan talossa Oulun keskustassa.
Räsänen sanoo olevansa yllättynyt palkinnosta, sillä IT-yritysten kulta-aikana käsityöläiset harvoin paistattelevat huomion kohteena.
”Toki tälläkin alalla on digitalisaatiota, mutta käsityö on se, millä lopputulos saadaan näyttämään hyvältä”, Räsänen sanoo.
Vuosituhannen vaihteessa voimistunut digitalisaatio on vaikuttanut suuresti kultasepänalaan.
Räsänen alkoi jo varhain hyödyntää 3D-mallinnusohjelmia korujen suunnittelussa ja muun muassa valukappaleiden valmistuksessa. Lahden Muotoiluinstituutin lopputyössään Räsänen vertaili digitaalista ja perinteistä työkaluvalmistusta.
”Jotkut korut on edelleen mahdollista tehdä vain käsin. Toisaalta digitalisaatio mahdollistaa sellaistenkin korujen valmistuksen, joita ei voisi käsin tehdä. Nekin vaativat kuitenkin viimeistelyn käsityönä.”
Digimurros on tuonut korumarkkinoille myös Kaukoidän massatuotannon ja totuttanut kuluttajat ostamaan ”bulkkikamaa”.
Räsäsen mukaan laatukorussa kiiltävät pinnat ovat kiiltäviä ja kulmat särmiä, istutukset eivät seilaa ja kivet ovat suorassa.
”Ihmisten pitäisi osata vaatia sitä, että koru on viimeistellyn ja kestävän näköinen.”
Tietynlaista hulluutta
Viisitoista vuotta eri osoitteissa pajaa pyörittänyt Räsänen on osa alan yrittäjien verkostoa. On jalokivikauppiaita, kivenhiojia ja eri valumenetelmien erikoisosaajia. Kultasepät käyttävät toistensa palveluita alihankintana.
Yrittäjyys on kultasepälle luonteva valinta – ja monesti ainoa vaihtoehto.
”Yksinyrittäjyydessä tarvitaan tietynlaista hulluutta, kun itsekseen pitää värkätä päivät pitkät. Mutta siihen on tottunut, ja oma vapautensa tässä on, mikä on arvokas asia.”
Yksin värkkääminen on tosin vähenemään päin, sillä Räsäsen liikkeessä on hiljattain aloittanut toinen kultaseppä vuokrapaikalla.
”Alihankintarengas on nyt samassa huoneessa, ja myytävänä on muidenkin kultaseppien tuotteita.”
”Seuraava vaihe on saada enemmän omaa korua näytille myytäväksi. Kun vain aika riittäisi niiden valmistamiseen.”
Räsänen näkee ison epäkohdan siinä, että henkilöyritykset käytännössä rinnastetaan palkansaajiksi ja ovat siten progressiivisen verotuksen piirissä.
”Pitäisi olla mahdollisuus saada helpommin jätettyä rahaa sisään yritykseen, jotta sitä voisi kehittää ja tehdä investointeja.”
Keskelle päivää tauko
Siesta tarttui Räsäsen matkaan Alpeilla vapaalaskun ja vuorikiipeilyn parissa vietettyjen vuosien aikana.
”Suomeen palattuani huomasin, että täälläkin on näppärä laittaa keskellä päivää tauko”, hän toteaa.
”Viikoittain käy niin, että kun olen lähtenyt asioille, oven takana odottava asiakas soittaa.”
Vuoden yksinyrittäjän haastattelu alkaa olla valmis. Ulkona pariskunta kokeilee jo oven kahvaa ja tiirailee sisään.
Kello ei ole vielä kahta, mutta Räsänen avaa oven, kutsuu asiakkaat sisään ja on valmis vastaamaan heidän korutoiveisiinsa.
Yksinyrittäjien
määrä kasvaa
- Suomessa on yli 170 000 yksinyrittäjää, ja määrä
on kasvussa.
- Vuonna 1997 maassa oli 119 000 yksinyrittäjää, vuonna 2007 heidän määränsä oli kasvanut
jo 139 000:een, ja viime vuonna yksinyrittäjiä oli
jo 177 000.
- Uudenlaiset ilmiöt,
kuten kevytyrittäjyys ja sivutoimiyrittäjyys ovat vahvistuneet. - Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä jo yli puolet on yhden yrittäjän yrityksiä
- SY:n tavoite- ja toimenpideohjelman mukaan yksinyrittäjien asemaa on parannettava muun muassa verotusta (yrittäjävähennys käyttöön, maksuperusteinen arvonlisävero) ja sosiaaliturvaa kehittämällä.