Suomen marja-ala on kärsinyt vuosikausia vakavista epäkohdista. Pahimpia mainehaittoja ovat rikostuomiot lahjonta-, korruptio ja ihmiskauppatapauksista. Nyt mielikuva marja-alasta synkistyy entisestään, kun viiden marja-alan yrityksen epäillään kymmenen vuoden ajan sopineen järjestelmällisesti alhaisista poimintahinnoista.
Yritykset ovat voineet maksaa poimijoille matalimpia palkkioita, koska kukaan kilpailijoista ei ole tarjonnut marjasaalista toisia yrityksiä parempia kilohintoja. Toimintatapa tarkoittaa kartellia. Kartellissa yritykset sopivat salaisesti hinnoista ja rajoittavat kilpailua.
Marja-alan laaja kartelli paljastui, kun yksi rinkiin osallistuneista yrityksistä suostui Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa yhteistyöhön. Virasto tutki piilotettua hintojen yhteensovittamista useita vuosia keskusrikospoliisin ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa.
Valvovat viranomaiset ovat kartelliseurannassa tehneet työtään niin kuin niiden pitääkin. Väärinkäytöksiä suomalaisessa yhteiskunnassa tulee penkoa ja ne täytyy tuoda julkisuuteen. Kartellit ovat markkinatalouden yksi vakava ongelma, joka aiheuttaa vahinkoa koko kansataloudelle.
Marja-alan kartelli osto- ja tukkukaupassa on kilpailulainsäädännön vastaista, mutta rikokseksi sitä ei suoranaisesti lasketa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto kuitenkin esittää markkinaoikeudelle, että se määräisi neljälle marjayritykselle yhteensä 9,4 miljoonan euron seuraamusmaksut.
Työelämän sääntelyä tarvitaan Suomessa ja villiin yritystoimintaan on puututtava. Tämän marjayritysten rikkeet osoittavat. Thaimaalaiset marjanpoimivat olivat alttiita hyväksikäytölle, koska aluksi he tulivat Suomeen turistiviisumeilla eikä heihin sovellettu työlainsäädäntöä.
Marjanpoiminta ei ole ainoa ala, jossa työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Viitteitä riistotyöstä on saatu muun muassa ravintoloista, siivousalalta tai uutena myös metsätöistä. Epäselviä työoloja yhdistää usein kaksi asiaa: työntekijä on maahanmuuttajia ja työtä tehdään ulkoistetun yrityksen nimissä.
Oma lukunsa ovat allapäin tuiskussa ja pakkasessa syötävää suomalaiskoteihin polkevat ruokalähetit. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan heidän pitäisi olla työsuhteessa alustayhtiöihin, mutta käytännöissä on edelleen kirjavuutta, toimivatko lähetit oikeasti työntekijöinä vai kuitenkin yrittäjinä.
Tietokirjallisuuden Finlandialla vuonna 2025 palkittu toimittaja Paavo Teittinen on paljastanut tapausesimerkkien kautta, miten hänen mukaansa "moderni orjuus" on pesiytynyt Suomeen eivätkä viranomaiset tai poliitikot kykene puutumaan siihen.
Halpatyövoima marja-alalla alkoi yleistyä, kun suomalaisten jokamiehenoikeuteen perustuva luonnonmarjojen poiminta ei tarjonnut riittävästi raaka-ainetta marjateollisuudelle. Vain harva suomalaisista haluaa itse hakea marjansa metsistä, ja jos marja-ala ei puhdistu ongelmistaan, marjoja uhkaa jäädä entistä enemmän poimimatta.
Kansalaisten kannattaisi harkita kulutustapojaan. Vastuullisilla valinnoilla voimme vaikuttaa siihen, tuemmeko arjen valinnoilla pahimmillaan nykyajan orjatyötä vai hyödytämmekö ostopäätöksillämme tervettä yritystoimintaa.