Kooma-pipojen isä, Oulun Nokelassa kotitalonsa kellarissa lämmintä monen ikäisille ompeleva ja neulova Antti Putkonen esittelee lähiviikkoina Kersa-pipomalliston, joka on suunniteltu perheen kaikkein pienimmille.
Putkonen, joka on tunnettu katukulttuuria, punk-muotia ja avantgardistista poptaidetta ammentavista pipoistaan, kertoo suunnitelleensa railakasta ja ihan vauvasta aina esikouluikäisille lapsille tarkoitettua lastenpäähinesarjaansa nelisen vuotta.
"Pipon tulee pienokaisillakin istua hyvin päähän niin, että se suojaa kylmältä", Putkonen summaa.
Kahden pienen tyttölapsen isä innostui suunnittelemaan omaa lastenpäähinemallistoa siinä vaiheessa, kun hän kyllästyi kaupassa myytäviin perinteisiin lasten talvimyssyihin. Ensimmäiset pipot hän suunnitteli juuri omille tyttärilleen, nelivuotiaalle Kiialle ja puolitoistavuotiaalle Pinjalle.
"Lapsille suunnatuissa pipoissa on aivan liikaa hörselöitä ja tupsuja, kun taas itse kaipaan lasten ulkovaatteisiin yksinkertaisia linjoja ja värikkyyttä", hän summaa.
Pipot Putkonen tekee alusta loppuun itse. Ensimmäiset piponsa hän kertoo neuloneensa Laanilan yläasteella käsityötunnilla joskus 1990-luvun alussa.
Karskia äijää, joka ompelee pipoja nuorille, lapsille, ja pikkuvauvoille, ei enää kummastella samalla tapaa kuin kuin parikymmentä vuotta sitten.
"Homoksihan minua jossain vaiheessa ompelijan ja neulojan uraani aloittaessani haukuttiin, kun käsitöistä kiinnostunut olin, mutta oma halu ja tahto on aina ollut niin kova, että se on kantanut minut kaiken yli", suunnittelija muistelee.
Jaottelua, jossa pojat väkertävät höyläpenkillä kottaraispönttöjä tai piianpeiliä, ja tytöt käsityöluokassa villapaitaa, Putkonen pitää muinaisen kansakouluperinteen jäänteenä.
"Uskon, että esimerkkini on innoittanut osaa nuoria, mutta luulen myös, että taustalla on yleinen kiinnostus kaikkia käsityöläisammatteja kohtaan", hän kuittaa.
Putkonen kertoo, että yksi uran suurista haasteista on keksiä jotain uutta ja uniikkia. Hän kuitenkin tunnustaa, että esimerkiksi 1960- ja 1970-lukujen pipomuodista voi uusia päähineitä suunnitellessa kaivaa vaikutteita.
"Menneiden vuosikymmenten pipoissa on paljon hauskoja malleja ja kuvioita, joita voin hyödyntää uusia malleja suunnitellessani", hän kertoo,
Putkonen ammentaa pipoissa kansainvälistä kuvakieltä, suurkaupunkien katujen seiniin ja kivimuureihin taituroituja iskulauseita ja graffiteja.
Vaikka hän hyödyntääkin muodissaan punk- ja dance-kulttuurin värittämän katuvaatetuksen aineksia, vannoo hän mielellään riisutun yksinkertaisen ja hillityn suomalaisen muotoilun nimeen.
"Joskus sitä huomaa katsovansa jotain pientä yksityiskohtaa, ja miettivänsä, kuinka kaunis se on, kunnes yhtäkkiä huomaa katsovansa niinkin näkymätöntä asiaa, kuin puusta törröttävää oksan pätkää", Putkonen mittailee.