Hanna Pakarinen ei jää Helsingin euroviisuissa viimeiseksi, joten tämän vuoden Suomen karsinnan jumbon Beats And Stylesin häpeä pysyy säädyllisissä mitoissa. Mutta euroviisuhistoria tuntee Suomen karsinnan hännänhuippuja myös sellaisilta vuosilta, jolloin Suomi on valloittanut kansainvälisen finaalin jumbopallin. Ja joskus valloittanut sen jopa ilman pisteitä.
Kun Laila Halme vuonna 1963 jäi Lontoossa nollalla pisteellä viimeiseksi, Suomen karsinnan jumbopaikan onnistui ottamaan laulu Niin kuin ruusu. Se kuultiin karsinassa sekä Pärre Förarsin että Stig Fransmanin esittämänä. Stig Fransman oli vauhdissa myös vuotta myöhemmin jumboilemalla kotimaan karsinnassa Unen ihme -kappaleellaan.
Viktor Klimenkon Napolin nollavuonna 1965 Suomen välikarsinnassa putosi ensin vain pari laulua, muun muassa Pentti Lasasen Vanha kunnon Dixieland. Kristiina Hautalan jumboillessa Lontoossa vuonna 1968 Suomen karsinnan viimeiseksi jäi Anki Lindqvistin Sanoja kuulemaan jään.
Päivä ei paistanut
Huilumies Vesa-Matti Loirin jumbovuonna 1980 Suomen alkukarsinnasta lensivät pihalle muun muassa Kisun Oh la la ja Reijo Karvosen & Pepe Willbergin Jos voimaa on. Eipähän tuntunut olevan.
Kojon nollan pisteen finalistia Nuku pommiin pidetään yleisesti kaikkien aikojen jumbona, varsinaisena jumbojen jumbona. Mutta mitä tapahtuikaan samana vuonna Suomen karsinnassa, jossa oli mukana kymmenen kappaletta.
Tapahtui sellainen kummallisuus, että peräti neljän kappaleen voimin karsintaan hyökännyt Tapani Kansa saavutti kisan neljä huonointa sijaa 7--10. Neljästä huonosta kaikkein huonoimmaksi arvioitiin Paista päivä.
Erittäin salaiset tunteet
Beat-yhtye jäi vuoden 1990 Zagrebin viisuissa viimeiseksi. Suomen karsinnan jumbo samana vuonna oli Jonen Jälkeesi sun. Ja kyllä Jonelle sitten porukkaa eteen riittikin pilvin pimein.
Kun Pave Maijanen jumboili kaksi vuotta Beatia myöhemmin, Suomen karsinnan ensimmäisten putoajien joukossa oli muun muassa Tauskin Lauluni sinulle. Ja kun taas harpataan kaksi vuotta, Tauski hallitsi Suomen karsinnan jumbopaikkaa ylhäisessä yksinäisyydessään laululla Seitsemänteen taivaaseen.
Jasminen Niin kaunis on taivas -kipaleen jumbovuonna 1996 Suomen karsinnassa otti viimeisen sijan Laila & Timo, keitä he sitten lienevätkään. Kappaleen nimi oli osuvasti Salaisimmat tunteet. Tunteet olivat jopa niinkin salaisia, ettei niitä ilmeisesti koskaan edes levytetty.
Jumbohymni Äiti Teresalle
Osalla Suomen karsintojen jumbokappaleista on ollut nimiä, jotka varsinkin karsinnan viimeisen sijan räpsähdettyä tuntuvat perin koomisilta. Tällainen on muun muassa Irwin Goodmanin Se on minimaalista, joka nerokkaasti ennakoi kappaleen tulevaa pistemäärää. Kaikista maailman artisteista myös M. A. Numminen on yrittänyt euroviisuihin. Nummisen itsevarmasti nimetty Voittolaulu päätyi kuitenkin yllätyksettömästi ensimmäisten putoajien ryhmään. Tiettyä alistumista puolestaan on löydettävissä Bianca Moralesin karsintajumbon nimestä Ei aina svengaa. Kisu on jäänyt karsinnassa viimeiseksi kappaleella Kiitos ja anteeks!
Karsintajumboksi seuloutui myös Tarja Ylitalon laulu Maata vaadin, taivaanrantaa. Kumpaakaan ei kuitenkaan kuulunut. Ja jos ei ole kannattanut uhoaminen, niin ei imelyydelläkään aina ole pitkälle pötkitty. Ami Aspelund & Opus 5 lauloivat karsinnan hännänhuipuksi kappaleen Hymni Äiti Teresalle.
Kesän laulu ja talvilintu
Suomen karsintajumbojen luettelosta löytyy muutama yllätyskin. Marion Rung tunnettiin ennen Lordia Tom tom tomin ja Tipi-tiin voimin Suomen menestyneimpänä viisuedustajana, mutta niinpä vain Marion nappasi 1960-luvulla Suomen karsinnan jumbosijan peräti kahdesti. Kappaleet olivat Tuntematon sydämeni ja Kesän laulu.
Myös Paula Koivuniemi on jäänyt kahdesti Suomen karsintajumboksi. Ensin Finlandia-kvartetin kanssa esityksellä Posket hehkuu ja haitari soi, toisen kerran kappaleella Sammunut rakkaus.
Arja Saijonmaa on komeillut karsintojen tuloslistan häntänä laulullaan Talvilintu. Leevi & The Leavings oli Suomen karsinnan ensimmäisiä putoajia vuonna 1981 kappaleella Sinisilmä, mansikkasuu.