Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) rauhoittelee kirjastoväen huolta siitä, että valtionosuusuudistus entisestään heikentää kirjastojen toimintaedellytyksiä. Karpela vakuutteli Kärsämäellä, että kirjastojen yhä kasvava merkitys tietoyhteiskunnan ytimessä näkyy jatkossa myös rahoituksessa.
"En nyt vetäisi valtionosuusuudistuksesta vielä liian rankkoja johtopäätöksiä. Aivan viime tietojen mukaan myös kunnissa on satsattu kirjastoihin arvioitua enemmän", Tanja Karpela sanoi ennen kouluväen juhlaa.
Hän muistutti, että kirjastojen valtionosuuksiin tehdään ensi vuoden budjetissa 2,5 prosentin indeksikorotus. Myös kirjallisuudelle osoitettua valtion tukea on hänen mukaansa korotettu, ja myös se vaikuttaa kirjastoihin. "Ostotuella on voitu hankkia kirjastoihin vähälevikkistä kirjallisuutta", Karpela sanoi.
Osuudet tasan
Kirjastojen rahoitus on asteittain irrotettu veikkausvoittovarojen jaosta ja siirretty suoraan valtionosuuteen. Kirjastoissa on kannettu suurta huolta siitä, että kunnissa ohjataan yleisiä valtionosuuksia mieluummin muualle kuin kirjastotoimeen.
"Veikkausvoittovarojen jakosuhdelaki on vihdoin saatu voimaan, ja se on lisännyt rahoitusta taiteille 14 miljoonalla euroa ja nuorisotyölle 8 miljoonaa. Ensi vuoden budjettiesityksessä taiteet saavat saman verran lisää ja urheilukin 2,4 miljoonan euron lisärahoituksen", Karpela puolusti.
Valtion taidetoimikuntien jakamien työskentelyapurahojen epätasaista maantieteellistä jakautumista kulttuuriministeri ei kyennyt selittämään. Apurahoja ei Pohjois-Suomeen juuri ole herunut.
"Apurahoista päättävät toimikunnat, jotka on pyritty kokoamaan myös maantieteellisesti kattavasti. Pitkässä juoksussa tasapuolisuus toteutuu varmasti paremmin. Itse pidän tärkeänä, että apurahoja myönnetään eri puolille Suomea", Karpela sanoi.
Kärsämäen keskuskoulun vihkiäisjuhlassa, joka oli samalla kunnan 135-vuotisjuhla, Karpela osoitti puheessaan ottaneensa selvää paikkakunnan asioista. Hän mainitsi parin vuoden takaisen Incapin tulipalon, Paanukirkon, Elämäntarina-akatemian sekä sen, että Kärsämäki on Oulun Eteläisen aluekeskusohjelman kulttuurialan vetovastuussa.
Hän korosti puheessaan sitä, että koulu ei ole pelkkä rakennus, vaan se on tärkeä osa ihmisen elämää ja identiteettiä myös myöhempinä vuosina.
"Oma koulu muistetaan. Koulun sijainti, arkkitehtuuri, kunto ja toiminta ovat myös viesti ajan arvoista ja asenteista", hän totesi.
Hän puolusti tasa-arvoa koulutusjärjestelmän kantavana ihanteena: "Koulutus- ja tutkimuspolitiikan suuri haaste onkin toteuttaa yhtä aikaa koulutuksellinen tasa-arvo ja huippuosaaminen."
Lääninhallituksen terveiset juhlaan tuonut lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen varoitteli kuntia säästämästä liikaa peruskoulun rahoituksesta.
"Säästön nimissä ei pidä synnyttää ylisuuria opetusryhmiä. Ne lisäävät sosiaalisia vaikeuksia, jotka voivat johtaa vakavaan syrjäytymiseen. Yksi laitoshoitopaikka maksaa yhtä paljon kuin 1-2 kyläkoulun lakkauttamisesta tulee säästöä", Kokkonen laski.
Eduskunnan varapuhemies Markku Koski (kesk.) muisteli puheenvuorossaan Kärsämäen kouluhankkeen vaiheita. Hän oli aikoinaan valtuuston puheenjohtajana puuhaamassa uutta koulua.
"Jo vuonna 1995 meille piti tulla keskuskouluun korjausrahaa valtiolta, mutta hanke siirtyi. Kun rahoituspäätös aikanaan tuli, saimme todeta, että koulun korjaaminen on auttamatta myöhäistä. Oli sama rakentaa uusi koulu."
Kärsämäen keskuskoulu on yli 400 oppilaan kompleksi, jossa toimivat peruskoulun luokat esikoulusta yläasteelle saakka sekä lukio. Peruskoulu on mukana opetusministeriön yhtenäiskoulukokeilussa, joka tarkoittaa, ettei ala- ja yläasteen rajaa ole.