Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut asetuksellaan metsästyskauden 2020–2021 suurimmaksi sallituksi saaliskarhujen määräksi 384 karhua. Metsästyskiintiö on nyt siis 71 karhua suurempi kuin kauden 2019–2020 kiintiö ja 29 karhua suurempi kuin kauden 2018–2019 kiintiö, tiedottaa ministeriö.
Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi Riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Näiden lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta.
Luonnonvarakeskus (Luke) on arvioinut, että Suomessa oli ennen vuoden 2019 metsästyskautta noin 2 300–2 500 karhua. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 2 020–2 130, eli luku nousi vuodessa 14 prosentilla.
Erillisiä pentueita arvioitiin olevan 224–250, mikä sekin oli 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Alueellisesti kannan runsastuminen vaikuttaa olleen voimakkainta poronhoitoalueen eteläpuolelle sijoittuvien keskisen ja läntisen Suomen alueilla.
Viimeisten kolmen vuoden aikana karhunkaatolupia on myönnetty aiempaa enemmän. Viime vuonna vahvistetun karhukiintiön tavoitteena oli vakiinnuttaa karhukannan taso, mutta kannan kasvu jatkui odotusten vastaisesti edelleen. Muutokset yksilömäärää koskevissa Luken arvioissa eivät tosin johdu pelkästään karhukannassa tapahtuneista muutoksista, arvioihin vaikuttavat myös muutokset havainnoinnin aktiivisuudessa ja kattavuudessa, tiedotteessa kerrotaan.
EU:n luontodirektiivissä karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin. Mininisteriön mukaan Suomen karhukanta on kuitenkin riittävän suuri siihen, että sitä voidaan säädellä direktiivin sallimalla niin sanotulla kannanhoidollisella metsästyksellä.
– Kannanhoidollisella metsästyksellä ylläpidetään karhukannan ihmisarkuutta, ehkäistään vahinkoja ja säädellään kannan kokoa. Tälle metsästyskaudelle asetettavan kiintiön tavoitteena on taittaa kannan kasvu, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tiedotteessa.
Pyynti suunnataan yhä Pohjois-Karjalaan
Suomen karhukanta ei ole tasaisesti jakautunut, karhujen esiintymisessä on selkeitä painopistealueita. Edellytykset karhukannan kasvulle vaihtelevat lisäksi eri osissa maata, ja karhukannan hoidossa on otettava huomioon kullekin alueelle tyypilliset olosuhteet, ihmistoiminta ja elinkeinot.
Täysin tasaisesti jakautunutta karhukantaa ei käytännössä ole mahdollista saavuttaa. Tavoitteena on kuitenkin kohdentaa metsästystä niin, että karhuja esiintyisi tasaisemmin sopivissa elinympäristöissä koko maassa.
Nyt vahvistetun karhukiintiön osuus suhteessa alueelliseen kantaan on poronhoitoalueella noin 27 prosenttia (viime vuonna 25), muualla Suomessa 14 (viime vuonna 13) ja koko maassa keskimäärin 15,9 prosenttia (viime vuonna 15,1). Pyyntiä on kuitenkin tarkoitus suunnata edelleen Pohjois-Karjalaan.
Poronhoitoalueen karhukiintiö on tulevana metsästysvuonna 95 yksilöä (lisäys +10), joista itäisellä poronhoitoalueella 75 ja läntisellä 20. Poronhoitoalueen ulkopuolella kiintiöksi vahvistettiin 289 karhua eli 61 yksilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle poronhoitoalueella. Karhun tappamia poroja ilmoitettiin löydetyksi viime vuonna 658, ja edellisen vuoden luku oli 801. Vuonna 2019 ilmoitettu määrä vastaa laskennallisesti noin 1 121 000 euron korvaussummaa, tiedotteessa kerrotaan.
Karhujen aiheuttamista 175 kotieläinvahinkotapauksesta maksettiin viime vuonna korvauksia yhteensä noin 182 000 euroa. Suurin osa kotieläinvahingoista oli mehiläisvahinkoja.
Äitikarhut ja pennut ovat rauhoitettuja
Kannanhoidollinen metsästys ei kohdistu juuri ollenkaan lisääntyvään kantaan, koska pennulliset naaraat ja alle 1-vuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Karhukannan lisääntymisen kannalta avainasemassa olevien aikuisten naaraiden metsästyskuolleisuus on siksi uroksia pienempää.
Karhunkaatolupien kohdentamisessa pitää maa- ja metsätalousministeriön mielestä huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi myös alueen hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan. Suomenselällä ja Kainuussa pitää kiinnittää huomiota myös metsäpeurakannan turvaamiseen.