Lokakuun lopussa päättyvä syksyn karhujahti on edennyt hyvin, vaikka metsästys alkoi takkuisesti.
Koko maassa saa tänä vuonna ampua 103 karhua, poronhoitoalueilla kiintiö on 30.
Läntisellä poronhoitoalueella jahti on päättynyt, sillä viiden karhun kiintiö täyttyi viime lauantaina.
Itäisen poronhoitoalueen 25 karhun kiintiöstä oli eiliseen mennessä metsästetty 20.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) keräämien tietojen mukaan poronhoitoalueiden ulkopuolella olevasta 73 karhun kiintiöstä oli viikko sitten kaatamatta enää kuusi.
RKTL:n assistentti Aslak Ermala arvioi, että todellisuudessa kaikki kiintiökarhut on mahdollisesti ammuttu poronhoitoalueen ulkopuolella.
Tänä vuonna metsästys ja kiintiöt ovat hyvin tasapainossa. Vuosi sitten luvuissa oli melkoinen epäsuhta, sillä kaatamatta jäi 25 karhua.
Lupamääräkin oli edellissyksynä huomattavasti suurempi, 125 karhua.
Metsästys perustuu RKTL:n arvioihin, jonka mukaan Suomessa oli ennen jahtia 1 050 karhua. Kestävän metsästyksen raja on suunnilleen sama kuin kannan kasvu.
Ministeriö halusi
karhuja länteen
RKTL:n erikoistutkija Ilpo Kojola arvioi, että läntisellä poronhoitoalueella nopeasti täyttynyt kiintiö antaa viitteitä kannan kasvusta. Tämä voi johtaa siihen, että metsästystä on lisättävä.
Hänen mukaan RKTL on esittänytkin, että läntiselle alueelle kiintiöstä annettaisiin kahdeksan ja itäiselle poronhoitoalueelle 22.
Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin halunnut kasvattaa kantaa lännempänä ja vähentää itärajan karhumäärää, jossa paineita tuovat petojen poroille aiheuttamat vahingot.
Karhukanta on ollut hienoisessa kasvussa koko maassa. Kojolan mukaan nykyisillä kaatomäärillä kehitys on tasaantumassa.
Kevätpyynti pitäisi
saada takaisin
Lapin riistanhoitopiirin kokoamien tietojen mukaan poronhoitoalueella ammutuista karhuista yhä useampi on kaadettu koirametsästyksellä.
Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen sanoo, että hirvikoirien lisäännyttyä osa niistä haukkuu myös karhua.
Pohjoisessa ongelmana on kuitenkin se, että kunnollisia karhukoiria on liian vähän, koska niitä on hankala kouluttaa. Laajoilla kairoilla koiran saaminen vastakkain karhun kanssa on satunnaista.
Keräsen mukaan jahti onnistuu pohjoisessa muuten hyvin, mutta hänen mielestään kevätpyynti pitäisi saada ehdottomasti takaisin.
Metsästäjien edusmiehet ovat sitä vaatineet virallisestikin, mutta suurella todennäköisyydellä kevätjahdit ovat ohitse.
Karhujen liikkeistä
tarkempaa tietoa
Karhujen liikkeistä on saatu viime keväästä saakka tarkempaa tietoa. Tavanomaisten vhs-pantojen lisäksi RKTL laittoi satelliittien kautta tietoja välittäviä gps-pantoja 12 karhulle.
Kaikkiaan pantakarhuja vaeltaa metsissä 47. Yksi kaadettiin muutama viikko sitten Kuhmossa, mutta kaikki gps-laitteet ovat Kojolan mukaan toiminnassa.
Ensimmäisen kesän tiedot ovat varmistaneet, että karhu liikkuu laajalla, 3 000-4 000 neliökilometrinkin laajuisella alueella.
Kojolan mukaan metsästyksen alettua elokuussa, suurin osa satelliittikarhuista pötki itärajan takaisiin korpiin ja asettui talvipesiin.
Pari karhua on jäänyt talviunille Suomen puolelle.
Laajasta elinympäristöstä huolimatta karhujen tunkeutumisesta entistä ahkerammin asutuksen lähelle ei ole erikoistutkija Ilpo Kojolan mielestä selviä merkkejä. Kohtaamisia pihapiireissä sattuu vuosittain koko maassa 5-10.