Tulipalot: Oulun Top­pi­las­sa syttyi aa­mu­yöl­lä kolmas ta­hal­li­sek­si epäilty palo

Koulut: Oulun ainoa kak­si­kie­li­nen enk­ku­luok­ka pyörii Poh­jois-Ri­ta­har­jus­sa

Ihmiset: Hai­luo­to­lai­sel­la Juha Topilla on tai­to­ja, joiden vuoksi elo­ku­va­tuo­tan­not soit­ta­vat hänelle

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Kolumni
Tilaajille

Kä­rä­jöin­ti ka­la­teis­tä pitää ve­si­voi­ma­yh­tiöt pa­his­ten lis­tal­la

Ovatko voimayhtiöt ryhtyneet parantamaan rakennettujen vesistöjen ekologista tilaa?

Vaelluskalojen kulkureittien palauttamista ja vaelluskalavesien kunnostamista vaaditaan yhä äänekkäämmin. Suomessa jo pari hallitusta, edellinen Juha Sipilän ja nykyinen Sanna Marinin johtama ministerijoukko on osoittanut valtion rahaa useita miljoonia tähän tarkoitukseen.

Pienvesiä kunnostetaan nyt vauhdilla. Myös patoja puretaan. Esimerkiksi Venäjän ja Suomen rajalla virtaavasta Hiitolan joesta puretaan padot, jolloin erittäin uhanalainen Laatokan järvilohi pääsee nousemaan kutualueilleen. Pohjoisessa Inarin kunta haluaa palauttaa vaelluskalan padottuun Kirakkajokeen.

Virtavesiä on padottu voimatalouden, uiton, maankunnostuksen ja tulvasuojelun tarpeisiin. Suomessa on vesistöpatoja runsaat kolmesataa ja vesivoimaloita noin 250 kappaletta.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.