Toimittaja aikoo valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta hoviin. Toimittajan mielestä lähdesuoja antaa toimitustyölle laajemman koskemattomuuden kuin KRP ja käräjäoikeus katsovat.
Helsingin käräjäoikeus hylkäsi tiistaina toimittajan vaatimukset häneltä takavarikoitujen työvälineiden palauttamisesta. Oikeus katsoi, että Keskusrikospoliisin (KRP) toimittajan kotiin tekemä kotietsintä oli asianmukaisesti perusteltu ja lainmukainen.
Helsingin Sanomien toimittajan asianajaja Kai Kotiranta on jo ilmoittanut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun. KRP taas aikoo hakea seuraavaksi oikeudelta lupaa toimittajalta takavarikoitujen teknisten laitteiden kuten tietokoneiden ja muistitikkujen laite-etsintään.
– Tutustumme käräjäoikeuden päätökseen huolellisesti, mutta pidämme valittamista ilmeisenä, Kotiranta kommentoi Lännen Medialle.
– Voimme hakea erityistä laite-etsintälupaa mahdollisesta valituksesta huolimatta, KRP:n tutkinnanjohtaja Janne Järvinen sanoo.
Oikeudessa toimittaja piti KRP:n kotiinsa tekemää kotietsintää ja siihen liittyviä takavarikkoja sananvapauden rajoittamisena. Toimittajan mukaan häneen toimittajatyön takia kohdistetut pakkokeinot olivat laittomia ja rikkoivat ihmisoikeuksia.
KRP kiisti kaikki laittomuudet ja oikeus päätyi ratkaisussaan KRP:n puolelle.
Oikeus katsoi, että poliisilla oli kaikki syy olettaa, että toimittaja on aikeissa tuhota maanpetosrikostutkinnan kannalta olennaista tietoa. Oikeuden mukaan poliisi otti kaikessa toiminnassaan huomioon sen, ettei toimittajan oikeutta lähdesuojaan rikota.
KRP: Kotietsinnältä immuuneja paikkoja ei ole
Jutussa on kyse lehdistönvapauden ja poliisin oikeuksien välisestä rajanvedosta sekä monimutkaisen pakkokeinolain tulkinnasta.
– Kun toimittajalta viedään työvälineet, se estää häneltä työnteon. Tämä estää vapaan tiedonvälityksen, joka puolestaan on ihmisoikeustuomioistuimenkin linjaama demokraattisen yhteiskunnan perusta, toimittajan asianajaja Kotiranta kuvaili oikeudessa.
KRP puolestaan katsoi, ettei toimittaja ole suojassa kotietsinnältä, takavarikoilta tai muilta pakkokeinoilta ammattinsa takia. Käräjäoikeus oli tässä samaa mieltä, kunhan vain lähdesuojaa kunnioitetaan.
– Olemme tästä eri mieltä tästä laintulkinnasta. Kyse on absoluuttisesta lähdesuojasta. Meidän mielestä toimittajalta ei saa takavarikoida lähdesuojan kohteena olevia laitteita ollenkaan, sillä lähdesuojan takia toimittaja nauttii erityistä suojaa, Kotiranta toteaa.
Kotietsinnän Halmisen kotiin määrännyt KRP:n tutkinnanjohtaja Janne Järvinen pitää tällaista tulkintaa outona.
– Jos pakkokeinolain mukaiset edellytykset täyttyvät, erityinen kotietsintä voidaan tehdä esimerkiksi virastoon, asianajotoimistoon tai toimitukseen. Tällaisia täysin immuuneja paikkoja, joihin kotietsintää ei voisi ulottaa lainkaan, ei lain mukaan ole olemassa. Myös poliisin tai lääkärin työhuone voidaan tutkia yhtä lailla, jos se on tarpeellista rikoksen selvittämiseksi, Järvinen sanoo.
Jatkoa tietovuototapaukselle
Alioikeuden ratkaisu on välinäytös joulukuussa alkaneelle kamppailulle sananvapauden rajoista. Helsingin Sanomat julkaisi tuolloin jutun salaisesta Viestikoekeskuksesta. Jutun kuvituksena lehti julkaisi Puolustusvoimien asiakirjoja, jotka oli merkitty punaleimoin erittäin salaisiksi.
KRP käynnisti jutun seurauksena esitutkinnan, jossa se epäilee rikoksesta muun muassa jutun toista kirjoittajaa, toimittaja Laura Halmista.
Jutun julkaisua seuraavana päivänä Halminen vasaroi asuintalonsa kellarissa läppärinsä rikki tuhotakseen koneella olevia tietoja. Halminen on kertonut, että nämä lähdesuojan alaiset tiedot liittyivät muihin kuin tietovuotojuttuun ja hän halusi toimenpiteellään estää niiden joutumisensa poliisin käsiin.
Vasaroinnin seurauksena toimittajan kone alkoi savuttaa voimakkaasti. Toimittajan soitto hätäkeskukseen sai KRP:n reagoimaan tilanteeseen etsintävaltuutetun valvomalla erityisellä kotietsinnällä.
Lähdesuoja toimii yhteiskunnan hyväksi
Toimittajan lähdesuojaan liittyvät oikeudet ja käytännöt ovat yhteiskunnallisesti merkittävä asia, joka koskettaa kaikkia. Demokraattisessa yhteiskunnassa se takaa toimittajalle mahdollisuuden käsitellä yhteiskunnallisesti tärkeää arkaluonteista tietoa paljastamatta tietolähteitään.
Kansalaisille tämä antaa mahdollisuuden kertoa arkaluontoistakin tietoa toimittajalle ilman pelkoa oman turvallisuuden vaarantumisesta tai muusta haitasta elämälleen. Lähdesuoja mahdollistaa siis vapaan tiedonvälityksen ja läpinäkyvän yhteiskunnan.