Oululainen Ässät on kasvanut kahdessakymmenessä vuodessa kapakkamuusikkoryppäästä tanssikansan suosikiksi.
"Olin vaihtamassa renkaita autooni ja maanantaina pitäisi suunnata keikalle pohjoiseen" kertoo yhtyeen laulaja-kosketinsoittaja Jore Siltala.
Ässät on saanut mukavaa keikkanostetta radiosoitoista. Omakustanteena julkaistu single Sellaiset siniset silmät jyllää musiikkijuontajien Tätä Suomi soittaa -listan ykkösenä.
Vuoden 1993 Punakenkäinen tyttö -albumi ja sen kuplettimaisena humppaava nimikkobiisi oli se sytyke, joka kyyditti kolmikon kaupungista maakuntiin.
"Teemme paljon keikkaa niillä alueilla, joilla radiot soittavat kappaleitamme. Olemme levytystemme kautta päässeet isojen artistien joukkoon."
Ensimmäiset keikkansa veljeskaksikko teki 1970-luvun lopulla osana Beni Siltala ja Ässät -yhtyettä.
"Alussa teimme keikkaa kuutena iltana viikossa. Silloin olimme rehellisiä kapakkamuusikoita ja pukkasimme keikkaa Arinasta Albertiin. Nyt saamme keikkoja keskellä viikkoa ja teemme keikkaa Helsingistä Saariselälle."
Kun kansa
tykkää
Ässistä on helppo pitää. Pääosin kosketinsoittimilla, bassoilla ja rummuilla rakennettu suorasukainen musiikki imee ohuita vaikutteita niin rockista kuin kepeästä eurooppalaisesta iskelmästä.
20 Ässähittiä -kokoelman Mittari punaisella -laulussa yhtye puskee tuimaa ja särökitaroin vahvistettua räimettä. Öinen matka -laulussa tunnelma laventuu Anssi Tikanmäki -tyyliseksi jylhäksi miljöökuvaukseksi.
Ässien musiikissa muhii se iskelmän raaka-aine, jonka niin Yölintu tai Marko Haavisto ja Poutahaukat ovat viilanneet tyylillisesti huippuunsa.
"Kun levyt tekevät kauppaa, ja yksi keikka poikii toisen keikan, voimme olla tyytyväisiä: meille riittää se, että kansa tykkää", tuumii Jore.
Kaupunkilaista heinälatoromantiikkaa
Vielä viimeistelemättömän uuden levyn laulussa Aito tatuointi Jore nostalgisoi kaupunkilaisella heinälatoromantiikalla.
Punakenkäinen tyttö ja Salattu rakkaus -lauluissa pikkutuhmia ajatuksia rivien välistä pirskottanut Jore valistaa, että hänen lauluissaan vihjailu on vielä aika hillittyä.
"Erotiikka on mun sanoituksissa aika pientä. Kikka taitaa sen puolen paremmin. Kyllä minulta levyllinen pikkutuhmia lauluja saattaisi hyvinkin löytyä, mutta en usko, että olisimme Ässien kanssa niitä levyttämässä."
Rohkeiden rallien kelaaminen raskaan keikkaillan jälkeen saattaa olla rentouttava kokemus kaikkensa antaneelle iskelmätyöläiselle.
"Keikan jälkeen on joskus väsyneenä ihan kiva hoilata esimerkiksi Junnu Vainion sanoittamia isojen poikien lauluja."