Kan­ta­so­lu­siir­to on po­ti­laan vii­mei­nen toivo

Jani Nummi käy säännöllisesti luovuttamassa verta. Neljä vuotta sitten hänellä tuli mahdollisuus pelastaa tuntematon potilas kantasolusiirteen avulla. Kuvassa myös sairaanhoitaja Raili Martin.

Kuva: Sarianna Turula

Jani Nummi on hengenpelastaja.

Säännöllisen verenluovutuksen lisäksi hän kuuluu siihen marginaalijoukkoon, joka on pelastanut tuntemattoman hengen kantasoluluovutuksella.

Kantasolusiirto on potilaan viimeinen toivo parantua, kun muut syöpähoidot eivät auta.

– Tiedän, että kantasolujani saanut on nainen, joka oli elossa ainakin vuoden päästä siirrosta. Luovutin hänelle vielä valkosoluja kantasolusiirron jälkeen, Nummi kertoo.

Nummi ehti kuulua kantasolurekisteriin vain vuoden, kun häntä lähestyttiin mahdollisena luovuttajana kantasoluja tarvitsevalle.

Rekisteriin kuuluu noin 50 000 suomalaista, mutta vain noin 120 saa vuosittain kutsun tarkempiin soveltuvuustutkimuksiin ja heistä noin 40 päätyy luovuttamaan kantasoluja.

Tälläkin hetkellä Suomessa reilu sata potilasta odottaa sopivaa luovuttajaa, siksi rekisterin tulisi laajentua entisestään – sopivaa luovuttajaa on joskus vaikea löytää.

– Olen onnellinen, että pystyin niin pienellä työllä pelastamaan jonkun hengen. Tekisin sen heti uudestaan, jos kutsu kävisi.

Luovutus Meilahdessa

Kantasolujen luovutukseen liittyy pelkoja: otetaanko se selkäytimestä? Nukutuk­sessa?

Ei koskaan selkäytimestä vaan luuytimestä nukutuksessa.

Suurin osa kantasolusiirteistä kerätään luuytimen sijaan nykyään verenkierron kautta, eli potilasta ei nukuteta, vaan veri kiertää koneen kautta noin kolmesti toisesta käsitaipeesta toiseen.

– Pistokohdat ovat puudutettuja, joten se ei ole juuri verenluovutusta kummempi tapahtuma.

Luovutus kestää noin viisi tuntia ja luovutus tapahtuu Helsingin Meilahdessa.

– Viisi tuntia makoilin sairaalasängyllä ja katsoin leffoja. Rentoa touhua, ei siinä ole mitään pelättävää, Nummi hymyilee.

Toimenpidettä edeltävät tarkat soveltuvuustutkimukset, perusteellinen lääkärintarkistus ja muutamana päivänä ennen kantasolujen keräämistä pistoksin annettava lääke, joka irrottaa kantasolut luuytimestä verenkiertoon, josta ne voidaan kerätä.

– Sivuoireena ilmeni hiukan lihassärkyä, mutta ei muuta. Luovutuksesta ei tullut mitään tuntemuksia, eli sairaslomaa en luovutuksen vuoksi tarvinnut.

Luovuttamisesta ei makseta, mutta kaikki kulut hotellimajoituksesta ja matkustamisesta korvataan. Lisäksi korvataan ansiomenetykset toimenpidepäiviltä.

– Ainoa ”kuormitus”, mikä luovuttajalle koituu, on muutaman päivän oleskelu Helsingissä ja pari tutkimuspäivää ennen sitä. Toimin työfysioterapeuttina ja työnantajani suhtautui luovutukseen ja siitä koituvaan poissaoloon erittäin myönteisesti asian tärkeyden vuoksi.

Liittyminen auttamista

Nummi on puhunut hyvästä kokemuksestaan ja saanut houkuteltua kavereitansakin Kantasolurekisteriin.

– Harva saa kutsun luovuttamaan ja lisätutkimuksiin, mutta jo rekisteriin liittyminen on auttamista.

Sysäys luovuttamisen tärkeydelle konkretisoitui Nummelle tuttavan kautta.

– Tuttavani selvisi parantumattomasta syövästään kantasolusiirron avulla. Hän on ikuisesti kiitollinen lähipiiristään löytyneelle sopivalle luovuttajalle, joka pelasti hänen henkensä.

Kantasolurekisteri

– Osa SPR:n Veripalvelua. Samalla osa maailmanlaajuista rekisteriä, jossa on yli 35 miljoonaa vapaaehtoista luovuttajaehdokasta.

– Noin 50 000 jäsentä, joista 2/3 naisia.

– Liittyjän tulee olla 18–35-vuotias. Rekisterissä voi olla 56-vuotiaaksi saakka.

– Vuosittain noin 40 suomalaista luovuttaa veren kantasoluja. – Kaikkiaan suomalaisia luovuttajia on ollut reilu 600.

– Rekisteri välittää vuosittain noin 120 kantasolusiirrettä Suomeen ja ulkomaille.

– Yli puolet siirteen saaneista potilaista paranee kantasolusiirron avulla. Lapsipotilailla paraneminen on yli 80% luokkaa.

– Testaa, voitko liittyä Kantasolurekisteriin www.sovinkoluovuttajaksi.fi

Lähde: Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu