Kan­san­mies, erämies ja herk­ku­suu

Jokaisella suomalaisella on oma näkemyksensä Urho Kekkosesta. Jollekin hän on ainoa oikea presidentti, toiselle poliittinen venkoilija ja kolmannelle itään kumartaja. Ruokapöydässäkin hänestä on vähintään kolmeksi.

Snapsia, ei samppanjaa. Tamminiemessä toivotettiin vieraat tervetulleiksi ryypyn ja suolaisen kera. Kekkonen ei välittänyt samppanjasta. Arjen tärkeimpiin ruokiin kuuluivat hyvin hapatettu ruisleipä ja kirnuvoi.
Snapsia, ei samppanjaa. Tamminiemessä toivotettiin vieraat tervetulleiksi ryypyn ja suolaisen kera. Kekkonen ei välittänyt samppanjasta. Arjen tärkeimpiin ruokiin kuuluivat hyvin hapatettu ruisleipä ja kirnuvoi.

Jokaisella suomalaisella on oma näkemyksensä Urho Kekkosesta. Jollekin hän on ainoa oikea presidentti, toiselle poliittinen venkoilija ja kolmannelle itään kumartaja.

Ruokapöydässäkin hänestä on vähintään kolmeksi.

Useita ruokakirjoja kirjoittaneet Ritva ja Risto Lehmusoksa tutkivat tuoreimmassa kirjassaan Urho Kekkosen pöydässä entisen presidentin suhdetta ruokaan.

"Kekkosessa oli kolme eri puolta. Hän oli sekä suomalaisen ruoan että eräkeittiön rakastaja ja sitten olivat tietysti juhlaruoat. Kaikessa näkyi, että hän tiesi, miltä hyvä ruoka maistuu", Ritva Lehmusoksa luonnehtii.

Kekkosen kansanmies oli lähtöisin Kainuusta, mutta häneen oli tarttunut savolaisvaikutteita isän suvun kautta ja äidin puolelta Keski-Suomesta.

"Keskisuomalainen ruisleipä oli hänen mielestään juuri sopivan hapanta. Siksi hän tilasi sitä Tamminiemeenkin."

Myös kirnuvoita toimitettiin presidentin talouteen. Ruokajuomana oli talonpoikainen maito, piimän ja maidon sekoitus.

"Tamminiemen keittiössä laitettiin suomalaista ruokaa, kotoista, mutta hyvää", Lehmusoksa tiivistää.

Kekkosen lempiruokiin kuului Ritva Lehmusoksan mukaan villisian paisti. Epäilemättä mieltymys oli peräisin lukuisilta Neuvostoliittoon suuntautuneilta metsästysmatkoilta. Niillä hän oppi pitämään myös venäläisestä ruoasta.

Riistamiehen mieltymykset pääsivät myös juhlapöytiin. Linnassa tarjottiin usein esimerkiksi riekkoa.

Ritva Lehmusoksa kiittää Kekkosta rohkeaksi, sillä ennen hänen aikaansa juhlapäivällisten raaka-aineena oli yleensä vasikkaa, kananpoikaa tai härkää.

Niiden sijaan pääosan veivät poro, hirvi ja lammas. Kaloista suosittiin kotimaista siikaa ja lohta. Jopa muikut pääsivät Linnan pöytään.



Tamminiemen haukimureke


Kymmenelle hengelle
1 kg haukifileetä
10 munanvalkuaista
1 l hylakermaa
3 tl jauhettua merisuolaa
1 tl jauhettua muskottipähkinää
1 tl valkopippuria
1 dl kuivaa vermuttia tai valkoviiniä

Tillikastike:
50 g voita
1 silputtu sipuli
2 laakerinlehteä
tillinvarsia
12 murskattua valkopippuria
1 dl hyvää valkoviinietikkaa
7 dl kokoon keitettyä kalalientä
10 keltuaista
2 dl valkoviiniä
300 g voita
iso nippu tilliä

Jauha hauki hienoksi massaksi ja laita valkuaisten kanssa yleiskoneen kulhoon. Käynnistä kone ja lisää mausteet sekä kerma ohuena nauhana koneen käydessä. Lisää lopuksi viini ja mausteet. Paista koekakku, josta voit tarkistaa maun.

Laita mureke vuokiin ja kypsennä vesihauteessa 160-asteisessa uunissa noin tunti.

Tee kastike. Kuullota sipuli voissa, sihauta joukkoon etikka sekä lisää mausteet ja liemi. Keitä kokoon, kunnes lientä on noin puolet jäljellä.

Laita keltuaiset ja valkoviini paksupohjaiseen kattilaan. Lisää kokoon keitetty liemi ja anna saostua hiljaisella tulella koko ajan sekoittaen.

Siirrä sivuun ja vatkaa joukkoon sulatettu voi ohuena nauhana. Lisää vielä hennot, pilkotut tillinoksat.

Kumoa mureke vadille ja tarjoa tillikastikkeen, vihannesten ja perunoiden kera.

Kastikkeeksi sopii myös katkarapu- tai kantarellikastike. Koristeena voit käyttää lisäksi sitruunaa.

Haukimureketta valmistettiin Tamminiemessä usein juhlavieraille. Aineksena olivat presidentti Kekkosen itse pyytämät hauet.



Herkuttelijan tartarpihvi


1/2 kg raakakypsynyttä naudan
ulkofileetä
1/2 dl hienonnettua sipulia
1 dl kuutioitua maustekurkkua
1/2 dl hienonnettuja sardellifileitä
1/2 dl huuhdeltuja kapriksia
1/2 dl hienonnettua persiljaa
suolaa
mustapippurirouhetta
1 munankeltuainen annosta kohti
Pese ja kuivaa ulkofilee huolellisesti. Älä käytä valmista jauhelihaa. Raaputa liha terävällä leveäteräisellä veitsellä. Muotoile lihasta pyöreitä korkeahkoja pihvejä. Paina pihvien keskelle pieni syvennys. Valuta siihen varovasti munankeltuainen. Asettele kaikki ainekset tarjolle kupeissaan pihvien ympärille. Jokainen kokoaa makunsa mukaisen pihvin.

Kekkosen herraseurue söi erään aamuyön tunteina tartar-pihvejä ravintola Sillankorvassa, jossa marsalkka Mannerheimin päämajassakin tarjoilijana työskennellyt Taru Stenvall oli ravintolapäällikkönä.



Puolukkajäädyke


Kymmenelle hengelle
10 keltuaista
200 g sokeria
suolaa hyppysellinen
300 g paseerattua puolukkasosetta
7 dl kermaa
1 dl puolukkalikööriä

Kuumenna kerroskattilan alaosassa vettä. Laita keltuaiset, sokeri ja puolet puolukkasoseesta vesihaudekattilaan. Vatkaa aineksia vesihauteessa, kunnes vispilän kuva näkyy vaahdossa. Lisää loput puolukkasoseesta.

Jatka vatkaamista kylmässä vesihauteessa, kunnes seos on jäähtynyt. Lisää vaahdotettu kerma ja puolukkalikööri kevyesti sekoittaen. Kaada jäädykevuokaan ja laita pakkaseen ainakin vuorokaudeksi.

Kasta jäädykevuoka kuumaan veteen ja kumoa vadille.

Koristele kermavaahtopursotuksilla, jääpuolukoilla ja marsipaanilehdillä. Anna jäädykkeen pehmetä jääkaapissa tunti ennen tarjoilua.

Tarjoa puolukkakastikkeen kanssa: sekoita tasaiseksi tehosekoittimessa puolukkasosetta, puolukkalikööriä, juoksevaa hunajaa ja sokerilientä.

Presidentti Kekkonen toi suomalaiset marjat Linnaan. Puolukkajäädykettä tarjottiin muun muassa Unkarin johtajan Suomen-vierailun kunniaksi järjestetyillä päivällisillä syyskuussa 1973.

Ilmoita asiavirheestä