Peräti 80 prosenttia Lännen Median kyselyyn vastanneista kansanedustajista haluaa pitää lähes kolmekymmentä vuotta sitten säädetyn koskiensuojelulain ennallaan.
Kymmenen prosenttia vastanneista arvioi, että koskiensuolelulakia ei tarvitse pitää voimassa ja saman verran on niitä, jotka eivät osaa sanoa kantaansa suuntaan tai toiseen.
Näkemyksiin tulee hieman hajontaa, kun asiaa tarkennetaan kysymällä valmiutta avata koskiensuojelulaki yksittäisen vesistön osalta. Kysymyksessä mainitaan Iijoessa sijaitseva Kollaja.
Nyt kolmannes vastanneista kansanedustajista olisi valmis käyttämään harkintaa yksittäisen vesistön kohdalla, mutta selvä enemmistö vastustaa tätäkin mahdollisuutta.
Kyselyyn vastasi puolet keskustan kansanedustajista, joista kolme neljäsosaa haluaisi väljentää koskiensuojelulain ehdotonta kieltoa yksittäisen vesistön osalta, vaikka muutoin ovat suojelun kannalla.
Pohjois-Suomen keskustaedustajat ovat ajaneet vuosikymmeniä Kollajan altaan rakentamista. Se edellyttää koskiensuojelulain avaamista, sillä Iijoen keski- ja yläjuoksu on suojeltu. Alajuoksulla on entuudestaan viisi voimalaitosta.
Vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat vastasivat kyselyyn kattavasti. He ovat selkeimmin suojelun puolella, myös yksittäisen vesistön osalta.
Kokoomuksen, Sdp:n ja perussuomalaisten edustajista vastasi vain neljännes tai viidennes, joten heidän osaltaan on epävarmaa tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Lännen Median kesäkuun puolivälissä tekemään kyselyyn vastasi 76 kansanedustajaa eli vastausprosentiksi saatiin 38.
Koskiensuojelulain avaaminen on ennen muuta hallituksen johtokolmikon käsissä.
Hallituslähteistä kerrotaan, että Kollajasta oltaisiin tekemässä päätöstä vielä tämän vuoden aikana, vaikka asia ei ole hallitusohjelmassa.
Kokoomuksen uusi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen muistuttaa, että kovilla pakkasilla säätövoimasta voi tulla pula, kun polttovoimaloita suljetaan.
– Siksi yksittäisiä voimalaitosratkaisuja ei tule sulkea pois, hän toteaa.
Puoluetoveri Pertti Salolaisen mukaan Kollaja tuottaisi mitättömän määrän energiaa ja tuhoaisi pahasti luontoa.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turusen (ps.) mielestä tuontisähköä pitää voida korvata kotimaisella.
Kansanedustaja Ulla Parviaisen (kesk.) mielestä lakia pitäisi täydentää niin, että tiukoilla ehdoilla lupa voidaan myöntää. Kansanedustaja Timo Kalli (kesk.) muistuttaa, että Suomeen tarvitaan lisää säätövoimaa.
Vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviaisen mukaan koskiensuojelulain avaaminen olisi ristiriidassa kansallisen kalastrategian kanssa.
– Suomessa pitäisi keskittyä muihin kysymyksiin kuin kansallisen konfliktin synnyttämiseen koskiensuojelulain avaamisella.
PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen odottaa, että poliittinen päätös koskiensuojelulain päivittämisestä syntyy lähiaikoina, jotta yhtiö pääsee tarkentamaan suunnitelmiaan.
Pietinen kertoo, että yhtiö on tarjonnut päättäjille tietoa Kollaja-hankkeesta ja säätövoiman tarpeesta Suomessa. Viimeksi Elinkeinoelämän keskusliitto lähestyi keskeisiä ministeriöitä Kollajaa puoltavalla muistiolla.
Pietinen ei pidä Kollajan kaavailtua 100 megawatin säätövoimaa vähäisenä. Hän tähdentää, että kyse on merkittävästä säätövoiman lisäyksestä, sillä se kattaisi noin kolmanneksen arvioidusta tuulivoiman rakentamisen tuomasta säätövoiman lisätarpeesta.
Lisäksi Kollaja tehostaisi Iijoen nykyisten voimalaitosten käyttöä.
Koskiensuojelulaki hyväksyttiin 1987. Laissa on mainittu 53 vesistöä tai vesistön osaa, joissa uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa.