Useampi kuin neljä viidestä (85 prosenttia) arvioi kokemuksen äänestämisestä kansalaisvelvollisuutena vaikuttaneen paljon tai melko paljon äänestämiseen kesäkuun kuntavaaleissa. Tulos käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) kyselytutkimuksesta.
Kyselyn mukaan myös valtaosa nuorista (84 prosenttia) piti kuntavaaleissa äänestämässä käymistä kansalaisvelvollisuutena.
Vaaliuurnille lähtemään ajoivat myös tunne äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin (79 prosenttia) ja vaalin lopputulokseen (72 prosenttia), hyvän ehdokkaan löytyminen (68 prosenttia) sekä halu tukea tiettyä ehdokasta (70 prosenttia). Joka toinen arvioi äänestämisellä olevan vaikutus myös valtakunnallisiin kysymyksiin, eikä pelkästään kotikunnan asioihin.
Noin neljä viidestä (78 prosenttia) äänestäneistä oli sitä mieltä, ettei kansalais- tai etujärjestöjen vetoomuksilla ollut lainkaan vaikutusta äänestämään lähtemiseen. 67 prosentille ystävien tai tuttujen kehotuksilla ei ollut vaikutusta. Vain reilu neljännes arvioi, että puolueiden viime aikojen toiminta tai kannanotot vaikutti vaikutti uurnille lähtemiseen.
Kokoomuksen kannattajien äänestyssyyt vastasivat keskiarvoa
Kokemus äänestämisestä kansalaisvelvollisuutena vaikutti yhtä lailla ratkaisevasti kaikkien puolueiden kannattajien lähtemiseen äänestämään. Myös tunne oman äänen vaikuttavuudesta kotikunnan asioihin ja vaalien lopputulokseen oli kaikille puoluekannoille tärkeä.
SDP:n äänestäjillä korostui kokemus siitä, että äänestämällä voi vaikuttaa oman kotikunnan asioihin ja vaalin lopputulokseen. Perussuomalaisten kannattajilla äänestämiseen vaikutti halu vastustaa hallitusta ja esimerkiksi EU:n elpymispakettia.
Kokoomuksen kannattajat edustivat äänestämispäätöksessään pitkälti koko kansan keskiarvoa. Keskustan kannattajilla tärkeimmät vaikuttimet olivat hyvä ehdokas, vaikuttaminen vaalin lopputulokseen ja omakohtainen hyöty. Vihreiden äänestäjille tärkeää oli halu tukea vihreää aatetta ja puoluetta.
Epäluottamus politiikkaa kohtaan yleisin syy jättää äänestämättä
Merkittävimmät yksittäiset syyt jättää äänestämättä olivat kyselyn mukaan epäluottamus politiikkaa kohtaan (77 prosentilla vaikutti ainakin jonkin verran), ei riittävää syytä lähteä äänestämään (67 prosenttia) sekä vaikeus löytää sopiva ehdokas (66 prosenttia).
Muita merkittäviä syitä jättää äänestämättä olivat kokemus, ettei äänestämällä pysty vaikuttamaan kotikunnan asioihin (62 prosenttia), sopivan puolueen löytäminen oli vaikeaa (62 prosenttia) ja puolueet eivät pystyneet tarjoamaan vaihtoehtoja nykyiselle meiningille maassa (58 prosenttia).
Vuoteen 2017 verrattuna yhä yleisempi syy jättää äänestämättä oli silkka laiskuus. Nukkuneet tekivät näissä vaaleissa päätöksensä jättää äänestämättä viime kuntavaaleja lähempänä vaalipäivää.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Kysely tehtiin 18.–23. kesäkuuta ja haastatteluja tehtiin yhteensä 1027. Tulosten virhemarginaali on suurimmillaan noin vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.