Suomen turvallisuus rakentuu jatkossakin vahvalle maanpuolustustahdolle, mutta riittääkö se? Tuore E2 Tutkimuksen raportti nuorten aikuisten maanpuolustusta koskevista näkemyksistä luo uskoa, kun 78 prosenttia nuorista ilmoitti olevansa valmis puolustamaan maatamme aseellisesti tai aseettomasti. Samalla tutkimus vahvisti keskustelua järjestelmän kehittämisestä hieman yli puolen kannattaessa jotain vaihtoehtoista mallia.
Muuttuva turvallisuusympäristö ja pienenevät ikäluokat määrittelevät aikamme. Tämä on kylmä tosiasia, jonka myös Puolustusvoimien komentaja tunnisti kommenteissaan itsenäisyyspäivänä. 2030-luvulla olemme nykymenolla väistämättä isojen kysymysten äärellä varusmiesten vuosittaisen koulutustarpeen täyttämiselle. Pelkkä yleinen maanpuolustusvelvollisuus ja tarpeen yli jäävien vapauttaminen siitä söisi kuitenkin pohjaa tasavertaisesta kansalaisvelvollisuudesta.
Siksi Suomeen tulee ottaa käyttöön kansalaispalvelus ja siirtyä kohti yleistä maanpuolustusvelvollisuutta, joka koskee kaikkia täysi-ikäisiä. Puolustusvoimille se tarkoittaisi nykyarkea, mutta varmistettua koulutettavien määrää. Sen rinnalle luotaisiin kokonaan uusi, kansalaisyhteiskunnan toimijoihin ja viranomaisiin nojaava koulutusmalli, jossa aseellisen palveluksen vaihtoehtona on kouluttautua yleisesti yhteiskunnan kriisinkestävyyden turvaajaksi.
Mahdollisen rahoitustarpeen osalta uusi malli olisi oiva keino ylläpitää Suomelta vaadittavaa puolustusmenojen tasoa sen jälkeen, kun hävittäjähankintojen kustannukset vapautuvat budjetistamme ja taso on silti ylläpidettävä.
Uudessa mallissa vastuu turvallisuudesta olisi jokaisella suomalaisella. On myös huomionarvoista, että varautumisemme ei kohdistu vain perinteiseen sotaan, vaan moniin hybridiuhkiin, joihin koulutettu reservi ja valpas kansa olisi täydellinen vastaus.
Turvan lisäksi kansalaispalvelus olisi täsmälääke polarisoituneeseen aikaamme. Riitasointujen keskellä olemme keskittyneet etsimään eroja toisistamme. Yhteinen sitoumus turvatusta huomisesta siirtäisi keskittymistä olennaiseen ja saattaisi meitä enemmän yhteen.
Samoin uusi malli toisi uudenlaista vastustuskykyä jokaiselle. Tieto siitä, miten olemme varautuneet ja mikä rooli kaikessa juuri minulla on, luo vahvan pohjan sille, että meistä jokainen sietää epävarmoja vuosia nykyistäkin paremmin. Huoli huomisesta oli tuoreen Nuorisobarometrinkin mukaan keskeisiä esteitä nuorten tulevaisuususkon tiellä.
Suomi on pärjännyt historiassaan yhtenäisyydellä ja kyvyllä uudistua. Nyt on taas sen aika. Siispä, kohti kansalaispalvelusta, yhteisiä turvallisuustalkoita ja jälleen askeleen verran vahvempaa ja luottavaisempaa huomista!
Jere Tapio
varavaltuutettu (kesk.), yhteiskuntatieteen kandidaatti, Oulu