Pääkirjoitus: Edus­kun­ta­vaa­lien voit­ta­jan paikka on vielä jaossa, ko­koo­mus on kan­gis­tu­mas­sa lop­pu­suo­ran al­kaes­sa

Nyrkkeily: Ou­lu­lai­nen Sami Elo­vaa­ra ylsi nyrk­kei­lyn MM-ot­te­luun saakka ja kävi läpi huu­me­hel­ve­tin

Rikokset: Päih­ty­neil­le on tar­jot­tu Oulussa al­ko­ho­lia ja au­to­kyy­tiä, jonka jälkeen heiltä on va­ras­tet­tu rahaa

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Pääkirjoitus

Kan­sa­lais­aloi­te muuttuu laiksi – ko­vem­mat ran­gais­tuk­set rais­kauk­sis­ta

Seksuaalirikoslain uudistus koventaa vähimmäisrangaistuksia raiskaus- ja hyväksikäyttötapauksissa. Laki tulee voimaan vuoden vaihteessa. Uudella lailla pyritään suojaamaan alaikäisiä aiempaa laajemmin.

-
Kuva: Nina Susi

Vuodenvaihteessa voimaantulevan seksuaalirikoslain uudistus koventaa huomattavasti nykyisiä vähimmäisrangaistuksia seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Laki vastannee kansalaisten oikeuskäsitystä. Uudistus on lähtöisin Suostumus 2018 -kansalaisaloitteesta, jossa vaadittiin tuntuvampia rangaistuksia seksuaalirikoslakiin.

Merkittävin muutos liittyy suojaikärajaan eli alle 16-vuotiaisiin. Uudella lailla pyritään suojaamaan alaikäisiä aiempaa laajemmin erilaisilta hyväksikäytöiltä.

Ratkaisu tuntuu järkevältä. Tilastojen mukaan nuorten vaara joutua seksuaalisen väkivallan kohteeksi on moninkertainen verrattuna vanhempiin ikäluokkiin.

Uusi laki tulkitsee suojaikärajaa painavasti. Linja on, että alaikäiseen kohdistuvasta seksuaalisesta ahdistelusta tuomitaan kovempiin rangaistuksiin kuin aikuisiin kohdistuvasta vastaavasta teosta.

Jos tekijä on täysi-ikäinen ja uhri alle 16-vuotias, nimikkeenä on lapsenraiskaus. Rangaistus on vähintään kaksi vuotta ja enintään kymmenen vuotta vankeutta. Törkeässä teossa vähimmäisrangaistus on neljä vuotta.

Alempi rangaistusasteikko on voimassa, mikäli tekijä on 15–17-vuotias tai jos seksuaalisen hyväksikäytön uhri on aikuinen. Tällöin vankeutta voisi saada yhdestä vuodesta kuuteen vuoteen.

Lakiuudistus vaikuttaa tässä suhteessa olevan aiempaa ankarampi nuorille alle 18-vuotiaille tekijöille, joita ei tähän mennessä ole juurikaan tuomittu ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.

Sosiaalinen media näkyy laissa muun muassa seksuaalisen kuvan tai äänen levittämiskiellossa ilman suostumusta. Myös toistuva vihjailu some-alustalla tai tekstiviestillä voi olla rangaistavaa.

Kun rangaistusasteikko seksuaalirikoksissa kovenee, se toivottavasti yhtenäistää alempien oikeusasteiden tuomiokäytäntöjä.

Käräjäoikeuksien päätöksissä on ilmennyt aivan liikaa alueellisia eroavaisuuksia. Tuomio samasta rikoksesta on voinut poiketa huomattavasti eri puolilla maata.

Toisaalta uusi laki antaa mahdollisuuden arvioida, millaisten olosuhteiden vallitessa seksuaalirikos on tapahtunut ja onko uhrin itsemääräämisoikeutta kunnioitettu.

Laki ei esimerkiksi rajoita nuorten välisiä sukupuolisuhteita, mikäli niihin ei liity itsemääräämisoikeuden loukkaamista eli hyväksikäyttämistä tai painostusta sukupuoliseen kanssakäymiseen.

Ongelma lain hengen toteutumisen kannalta voi piillä siinä, että käsitys itsemääräämisoikeudesta ei välttämättä ole jokaiselle nuorelle selvä. Sosiaalisilta taidoiltaan kehitysvaiheensa vuoksi osaamaton nuori saattaa syyllistyä vakavaan rikolliseen tekoon tietämättään.

Tässä lainsäätäjällä on jopa suoranaisen tiedotuskampanjan paikka.

Nuorille on jaettava tietoa uuden lain sisällöstä – ja ennen kaikkea omasta vastuusta. Nuorten ymmärrystä on lisättävä tasa-arvoisesta, suostumukseen perustuvasta sukupuolielämästä. Se ei ole hukkaan heitettyä osaamista tulevina aikuisvuosinakaan.

Valistustehtävä sopisi lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, jotka osaavat jakaa tietoa oikeassa muodossa.