Matkapuhelinten yleistyminen on lisännyt levottomuutta kouluissa. Ei ole ihme, että suurin osa pohjoissuomalaisista opettajista on valmis kieltämään kännyköiden käytön tunneilla.
Opettajat ovat jo pidemmän aikaa olleet huolissaan koulujen työrauhasta. He ovat kokeneet, ettei heillä ole riittävästi valtuuksia pitää yllä järjestystä luokissa oppituntien aikana.
Osasyytä Suomen aseman heikentymiseen kansainvälisessä oppimista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa on haettu juuri työrauhaongelmista. Vaikka oppiainekohtaisissa vertailuissa menestytään vielä suhteellisen hyvin, työrauhassa ollaan vertailumaiden häntäpäässä. Jossain vaiheessa tällä on vaikutuksensa oppimiseenkin.
Uusi ongelma on oppilaiden omien matkapuhelinten, tablettien ja muiden nykypäivän teknisten laitteiden käytön yleistyminen. Niitä räplätään tunneilla, mikä aiheuttaa levottomuutta luokissa.
Tavatonta ei ole, että tunnilla kännykät pirahtelevat, pelejä pelataan, valokuvia otetaan ja viestejä vaihdellaan sosiaalisessa mediassa.
Jos omien matkapuhelinten ja tablettien käyttö olisi kiinni opettajista, ne kiellettäisiin tunneilla kokonaan. Tämä ilmenee Kalevan pohjoissuomalaisille opettajille tekemästä mielipidekyselystä. 500:stä kyselyyn vastanneesta 69 prosenttia on kiellon kannalla.
Matkapuhelimista on tullut tärkeä jokapäiväinen viestiväline vanhempien ja lasten keskinäisessä kommunikoinnissa. Aika usein lapselle hankitaan ensimmäinen oma kännykkä siinä vaiheessa, kun hän aloittaa koulunkäynnin.
Matkapuhelimesta on muodostunut myös osa turvallisuuden tunnetta. Samalla siitä on tullut riippa: herkästi huolestutaan, jos puhelimeen ei vastata heti.
Vanhempien tulee voida luottaa siihen, että koulussa lapsi on turvassa ja ettei häntä tarvitse saada kiinni omasta puhelimesta koulutuntien aikana. Niinikään on uskottava siihen, ettei koulun turvallisuus ole kiinni lasten kännyköistä. Jos koulussa tapahtuu jotain vakavaa, vastuu kuuluu ennen muuta koululle.
Mitkään asialliset syyt eivät puolusta omien kännyköiden tai tablettien esilläpitoa saati käyttöä tuntien aikana. Jos ne liitetään osaksi koulutyötä, niiden hankkiminen on koulun tehtävä.
Joidenkin opettajien mielestä kännykät ja tabletit pitäisi kerätä oppilailta pois oppituntien ajaksi. Tämä on perusteltua, jos rauhaa luokkaan ei muuten saada. Parempi olisi, jos kouluissa kyettäisiin sopimaan yhteiset pelisäännöt puhelinten ja tablettien käytölle ja että oppilaat omalta osaltaan sitoutuisivat noudattamaan sääntöjä.
Vuodenvaihteessa voimaan tullut niin sanottu koulurauhapaketti antaa rehtoreille ja opettajille valtuuksia puuttua oppilaiden häiriköivään käyttäytymiseen. Opettajat voivat tarkastaa oppilaan tavarat, mikäli on aihetta olettaa niiden joukossa olevan vaarallisia esineitä ja aineita.
Koulurauhapaketti viitoittaa tietä tavalle, miten levottomuuksiin pitäisi puuttua. Lähtökohtana on opettajien ja oppilaiden yhteistyö. Sen kehittämisessä riittää haastetta. Paluuta entisaikaiseen keppikuriin ei missään tapauksessa ole.