Millaista väärää tietoa viranomaiselle voi antaa rangaistuksetta?
Tätä pohditaan lähikuukaudet korkeimmassa oikeudessa, kun se päätti keskiviikkona myöntää syyttäjälle ja Asumisen rahoitus-ja kehittämiskeskus Aralle rajoitetun valitusluvan Rovaniemen hovioikeuden viime kesäisestä tuomiosta. Hovioikeus tuomitsi Riihi-säätiön ja sen omistamien kiinteistöyhtiöiden hallitusten entisen puheenjohtajan Toivo J. Kannisen 1,5 ehdolliseen vankeusrangaistukseen 17 törkeästä kavalluksesta ja yhdestä avustuspetoksesta.
Hovioikeus totesi Kannisen antaneen väärää tietoa aravalainojen myöntämisestä ja korkotukilainojen hyväksymisestä päättävälle Aralle saadakseen lainoja Riihi-säätiön omistamille kiinteistöyhtiöille. Hovin mielestä väärät tiedot eivät kuitenkaan olleet sellaisia, että ne olisivat olennaisesti vaikuttaneet avustusten saantiin, määrään tai ehtoihin. Näin ollen se hylkäsi törkeitä avustuspetoksia koskeneet 12 syytettä yhtä lukuunottamatta.
Syyttäjä ja Ara ovat yhä tyystin eri mieltä väärien tietojen merkityksestä. Heidän läpi menneiden valitustensa myötä korkein oikeus joutuu nyt ensimmäistä kertaa linjaamaan, miten rikoslakiin avustuspetosten kohdalle kirjattua olennaisuusvaatimusta tulee tulkita.
"Kyse on hyvin periaatteellisesta oikeuskysymyksestä, jolla on laajempaa merkitystä", kihlakunnansyyttäjä Heikki Arjas kuvailee tyytyväisenä.
Olennaisuusvaatimusta ratkaistessaan korkein oikeus voi perustaa ratkaisunsa hovioikeuden tuomiossa todettuihin seikkoihin ja johtopäätöksiin. Halutessaan sen ei siten tarvitse enää arvioida itse, antoiko Kanninen väärää tietoa Aralle vaan se voi keskittyä ratkaisemaan, onko virheellisillä tiedoilla ollut olennainen merkitys lainojen saantiin.
Lue lisää torstain Kalevasta!