Marraskuussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Oulun poliisi ja Oulun kaupunki allekirjoittivat sopimuksen kameravalvonnan virtaviivaistamisesta.
Aiemmin poliisi pyysi kaupungilta jälkikäteen tallenteita, joiden avulla se pyrki selvittämään rikoksia. Nyt vuoden ajan poliisi on voinut omatoimisesti katsoa tallenteita ilman, että kaupunki on toiminut välikätenä.
– Siinä vähennettiin byrokratiaa, Oulun kaupungin riskienhallintapäällikkö Heikki Kontsas kertoo.
”Tuli vähän puskista”
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on sanonut STT:lle pitävänsä poliisin ja kaupungin kamerasopimusta ongelmallisena. Hänen mielestään on epäselvää, kenen vastuulla kamerat ja niillä saatava tieto oikein on.
Aarnio on pyytänyt asiaan ratkaisua eduskunnan oikeusasiamieheltä.
Kontsaksen mielestä on hyvä, että valtakunnan ylin laillisuusvalvoja tutkii asiaa, vaikka se samalla myös ihmetyttää häntä.
– Meidän kannalta järjestelyssä ei ole mitään epäselvää. Kamerat ja tiedot ovat meidän. Poliisi saa tiedot silloin, kun sillä on lakiin perustuva oikeus saada tietoa. Me vain tuemme poliisin toimintaa.
Kaupungille ei ole tullut asiasta vielä selvityspyyntöä tai kyselyitä.
– Ihmetyttää se, että viime vuonna sisäministerikin julkisesti kehui, kuinka hieno ja hyvä järjestelmä on. Meille tämä tuli vähän puskista.
Henkirikos selville
Oulun keskustassa yleisillä alueilla on käytössä 42 Oulun kaupungin valvontakameraa, joihin poliisilla on käyttöoikeus. Ne sijaitsevat paikoissa, joissa yleisesti liikkuu ja oleskelee paljon ihmisiä kuten Rotuaarilla ja Torinrannassa. Lisäksi kameroita on pääliikenneväylillä.
Yleisten katu- ja puistoalueiden lisäksi poliisilla on mahdollisuus seurata myös Oulun kaupungin kiinteistöissä olevia kameroita, joita on yhteensä noin tuhat kappaletta.
Näiden käyttöön poliisi tarvitsee aina niin sanotun supertunnuksen, jolla pääsee kirjautumaan järjestelmään.
– Siitä jää aina jälki. Tunnuksen käyttöön tarvitsee etukäteisluvan, mutta jos on oikeasti hätä, eikä luvan myöntämää ihmistä saa kiinni, heillä on mahdollisuus käyttää tunnusta ja tehdä ilmoitus jälkikäteen. Tällaista ei ole tullut kuitenkaan vielä koskaan vastaan, Kontsas kertoo.
Oulun poliisin johtokeskusyksikön johtaja, komisario Mika Lauri kertoo, että kiinteistössä olevaa kameravalvontaa voidaan käyttää esimerkiksi ison vierailun turvallisuuden varmistamisessa kaupungintalolla tai jollain koululla.
– Näitä muiden kuin yleisten alueiden kameroiden käyttöjä on vuositasolla yksittäisiä, Lauri kertoo.
Oulun poliisin valvonta- ja hälytystoimintasektorin ylikomisario Arto Autio haluaa painottaa, että poliisin yleisten alueiden kameravalvonta on ihan eri asia kuin kiinteistöjen kameravalvonta.
– Joskus harmittaa, että ihmisillä menee näissä asioissa puurot ja vellit sekaisin. Luullaan, että poliisi seuraisi koulun käytävällä tapahtuvaa toimintaa valvontakameroiden kautta. Ei todellakaan. Pitää olla erittäin, siis erittäin vakava tapaus tiedossa, että näin tehtäisiin, Autio kertoo.
Myöskään yleisten alueiden valvontanauhoja poliisi ei voi mennä jälkikäteen katsomaan ilman virkatehtävää.
– Itse näen järjestelmän tukevan lähtökohtaisesti poliisin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaa. Esimerkiksi keskustan pahoinpitelyt saadaan kameralla näkyviin nopeammin kuin partio ehtii paikalle. Samalla tavalla tallenteiden avulla voidaan selvittää tapahtuneita rikoksia. Järjestelmän avulla on saatu selville muun muassa henkirikos, Lauri kertoo.
Lisää kameroita Heinäpäähän?
Sopimukseen kuuluu, että poliisi ja kaupunki kokoontuvat vähintään kerran vuodessa ja käyvät läpi tapahtumat, joissa supertunnusta on käytetty.
Lisäksi keskustellaan, pitäisikö kameravalvontaa laajentaa jollekin alueelle.
Tällainen kokous järjestetään tulevien viikkojen aikana.
– Käytännön havaintojen ja tehtävien perusteella valvonta-alueen laajentaminen Heinäpään suuntaan olisi tarpeen. Toki on muistettava, että järjestelmän laajentaminen maksaa, Lauri sanoo.