Ka­me­ra-ala mul­lis­tuu

Digikuvaus vähentää työvoiman tarpeen kuvavalmistamoissa parin seuraavan vuoden aikana puoleen.

Digikuvaus vähentää työvoiman tarpeen kuvavalmistamoissa parin seuraavan vuoden aikana puoleen. Näin arvioi alan suurimman kotimaisen yrityksen toimitusjohtaja Leena Torikka-Jaatinen. Lahtelainen Eiri on joutunut alan myllerryksen vuoksi turvautumaan irtisanomisiin ensimmäisen kerran liki 60-vuotisessa historiassaan.

Tähän asti ovat muuttuneet vain kamerat, digitaalisuuden myötä uudistuu koko teknologia. "Valmistamossa jää pois monta työvaihetta, kuten filmien poistaminen kaseteista ja kehittäminen", Torikka-Jaatinen muistuttaa. Koko kuvavalmistamo ei enää ole asiakkaalle välttämätön, sillä digitaalikameran muistikortin voi purkaa ja tulostaa kotilaitteilla.

"Pahin uhkakuva ei ole onneksi toteutunut. Digikameroilla otetuista kuvista teetetään viidennes paperikuviksi", toteaa Torikka-Jaatinen. "Kotiprintteri ei riitä suuriin massoihin eikä taso vastaa ammattityötä."



Kasvua digipuolella


Parin epävarman vuoden jälkeen ala tietää jo varautua uuteen kasvuun. "Digitaalikamera lisää kuvamäärää. Kun ennen tuli 24 kuvan rulla, olemme saaneet yhdessä tilauksessa parhaimmillaan käsiteltäväksi 1 700 digikuvaa", Torikka-Jaatinen kertoo.

Digitekniikan myötä asiakkaat voivat olla suorassa nettiyhteydessä kuvavalmistajaan. Eiri aloitti nettikuvakaupan vuonna 2000. Ensimmäinen tekniikka vanheni niin nopeasti, että tuotantoketju uudistettiin viime keväänä.

Toimitusjohtaja ei halua puhua yksittäisistä bisnesluvuista, mutta vakuuttaa nettikuvakaupan kasvavan voimakkaasti. Fotokauppiaitten tilaston mukaan nettikaupan puolelle on siirtynyt 5-7 prosenttia asiakkaista. Kuvista on digitaalisesti otettujen osuus noin kymmenesosa.

Digikamera on tänä vuonna ohittanut uusien laitteiden myynnissä filmikamerat. Kuvien määrässä saman ennakoidaan tapahtuvan noin vuonna 2006.

Arvoituksia liittyy edelleen puhelinkameroihin. Niillä napattuja kuvia on Eiri ottanut vastaan viime vuodesta. "Toistaiseksi tämä puoli on vähäistä. Puhelimen kuvatiedoston laatu ei vielä riitä kunnolliseen 10x15 sentin kuvaan", aprikoi Torikka-Jaatinen.



Historiallinen yritys


Eirin historia kuvastelee koko valokuvausharrastuksen kehitystä. Kauppaneuvos Eino Riihelä perusti ensimmäisen pienen liikkeensä Lahteen sodan jälkeen syksyllä 1944. Yritys aloitti värivalokuvien valmistamisen vuonna 1957, suomalaisittain eturintamassa.

Kameroiden yleistyminen tiesi kovaa kasvua 1960-luvun lopulta lähtien. Seuraavalla vuosikymmenellä tarvittiin jo yli 500 työntekijää.

Yrityksen kasvu jatkui 1980-luvulla, mutta silloin ensisijaisesti muita valmistamoita ostamalla. Samoihin aikoihin Eiri hankki entisen huonekalutehtaan tilat Lahdesta ja keskitti sinne kuvien valmistuksen.

Viime vuosikymmenellä valokuvien kehitysbisnestä muutti minilabbisten yleistyminen. Se ei puraissut Eiriä pahoin, sillä konsernin yksi osa myy valokuvaustekniikkaa.

Nyt yritys valmistaa vuodessa 100 miljoonaa kuvaa, siis 20 jokaista suomalaista kohti. Niistä kertyy 25 miljoonan euron liikevaihto, minkä lisäksi konsernin muut osat myyvät noin 8 miljoonalla tavaroita ja palveluita.



Uudenlaisia työtehtäviä


Eirillä on nyt noin 250 työntekijää. Kuvien valmistamiseen heistä osallistuu noin 160, kun määrä oli vielä vuosi sitten 200. Yhtä isompaa irtisanomisrypästä on seurannut muutama pienempi.

"Eikä päätepiste ole tässä", tietää toimitusjohtaja Torikka-Jaatinen. Hänen arvionsa mukaan valmistuksesta selvitään tulevaisuudessa 50 työntekijän voimin.

"Isoa kertasupistusta ei ole enää odotettavissa, vaikka digitalisointi sujuisi mitä tahtia tahansa. Tarvitsemme digitekniikan myötä valmistamoon myös insinööripohjaa."

Vaikka digitaalitekniikka on vähentänyt ja vähentää edelleen kuvanvalmistajien tarvetta, se avaa samalla uusia mahdollisuuksia. Asiakkailla on yhä useammin sormi suussa, eli tarvitaan puhelinneuvojia. Kuvan uusia käyttömahdollisuuksia näkyy t-paidan rinnuksissa ja mukin kyljessä.

"Pelkällä kuvanvalmistuksella ei tulevaisuudessa ehkä elä. Siksi etsimme muutakin tekemistä."