Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin luovutettua presidenttikisassa siirtyi huomio demokraattien ehdokasspekulaatioissa varapresidentti Kamala Harrisiin. Harrisia pidetään heidän kärkiehdokkaanaan republikaanien ehdokasta, ex-presidentti Donald Trumpia vastaan käytävissä vaaleissa. Lähes kaikki keskeiset demokraattipoliitikot ovatkin jo antaneet Harrisille julkisesti tukensa.
Kun Harrisin ehdokkuus toteutuu, tulee hänen tehdä voittaakseen monin tavoin historiaa. Harris on paitsi nainen myös tummaihoinen, mikä on syvän rotujaon kanssa kamppailevassa maassa edelleen osalle äänestäjiä vaikea asia hyväksyä.
Harrisin kampanjan kysymysmerkit eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään hänen sukupuoleensa tai ihonväriinsä. Hänen uskontotaustastaan voi tulla demokraateille odottamaton ongelma ja tekijä, joka pahimmillaan voi kääntyä puolueen tappioksi.
Harris syntyi perheeseen, jonka intialainen äiti oli hindu ja jamaikalainen isä kristitty. Nykyään hän kutsuu itseään “mustaksi baptistiksi” eli on omaksunut kristillisen maailmankatsomuksen. Baptismi on yksi protestanttiseen kristillisyyteen kuuluva kirkkokunta.
Myös Harrisin pitkäaikainen aviomies on toisen uskonnon edustaja kuin hän itse. Douglas Emhoff on nimittäin juutalainen. Juutalaisuuteen suhtaudutaan Yhdysvalloissa kaksijakoisesti, ja selvää on, etteivät kaikki ole valmiita hyväksymään juutalaista presidentin puolisona.
Harris voi kuitenkin kampanjassaan myös onnistua hyötymään monen uskonnon vaikutuspiirissä elämisestä. Moniarvoistuvassa länsimaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa erilaisten katsomusten ja niiden perinteiden tunteminen on eduksi, ei vähiten Yhdysvaltain presidentille.
Osaan epävarmoja äänestäjiä Harris saattaakin vedota juuri siksi, ettei hän ole yhtä voimakkaasti yhteen uskontoon ankkuroitunut, kuten esimerkiksi nykyinen presidentti Biden katolilaisena on. Harris voi esiintyä varsin uskottavana vaihtoehtona erilaisten uskonnollisten vähemmistöjen suuntaan.
Todennäköisesti Harrisin uskontotausta muodostuu kuitenkin pikemmin hänen haasteekseen kuin edukseen. Yhdysvallat on edelleen leimallisesti hyvin kristillinen, ja kristillisyydellä on pitkään ollut vahva sija maan poliittisessa puheessa. Poliitikkojen suusta kuullaan esimerkiksi säännöllisesti “Jumala siunatkoon Amerikkaa”-lauseen viljelyä, mikä on juurtunut osaksi maan poliittista retoriikkaa.
Etenkin näin vaalien alla kristillisiä ryhmiä pyritään miellyttämään potentiaalisten äänten toivossa. Tämän pelin Trump on jo osoittanut hallitsevansa. Salamurhayrityksestä selvittyään Trumpista on tullut osalle evankelikaalisista kristityistä liki messiaaninen hahmo. Hänen tarinaansa on liitetty sankarillisia ja jopa jumalallisia piirteitä. Harrisilla onkin mittava urakka kerätäkseen edes edistysmielisemmät kristityt taakseen.
Mikäli Kamala Harrisista tulee demokraattien virallinen presidenttiehdokas, ei uskontokysymystä pidä jättää huomioimatta. Kyse voi olla vaalien kannalta käänteentekevästä tekijästä.
Miikka Tarpeenniemi
väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Tuomas Nieminen
väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto