Oulu, Kemi ja Rovaniemi käyttävät terveydenhuoltoon rahaa enemmän kuin isot ja keskisuuret kaupungit keskimäärin. Kitsastelu olisi kohtuutonta, mutta silti myös tehokkuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota.
Terveydenhuollon menot asukasta kohti laskien kasvavat Suomessa vääjäämättä väestön ikääntyessä. Jo viiden vuoden ajan terveydenhoidon kustannusten kasvu on ollut selkeästi inflaatiota korkeampaa, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta vertailututkimuksesta, jossa oli mukana 28 kaupunkia. Menojen kasvun uskotaan jatkuvan. Pohjoisen isoille kaupungeille - Oululle, Kemille ja Rovaniemelle - ennuste on erityisen ikävä, sillä terveydenhuolto asukasta kohti maksaa niissä jo nykyisin liikaa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin verrattuna.
Oulu ja Kemi ovat Helsingin ja Vantaan jälkeen menotilaston kolmas ja neljäs. Viidettä sijaa pitävän Vaasan jälkeen tulee kuudentena Rovaniemi. Suuret terveydenhoidon menot todistavat pohjoisen kaupunkien alttiudesta huolehtia asukkaidensa terveydestä, mutta myös eräistä ikävämmistä tosiasioista. Varsinkin Lappia kiusaavista korkeista työttömyysluvuista seuraa monia haittoja. Pitkäaikaistyöttömyys johtaa monesti sairasteluun. Kun työttömän mieli on maassa, kehokaan ei voi hyvin. Työllisyyden oleellinen parantuminen olisi Suomelle monin tavoin terveellistä.
Joiltakin osin terveydenhuollon keskimääräistä korkeammat menot viittaavat tehottomuuteen. Alan kustannuksia on tarkkailtava valppaasti. Kitsasteluun ei pidä silti ryhtyä, sillä väestön ikääntyessä terveydenhuoltomenot kasvavat väistämättä, ja se pitää hyväksyä. Terveydenhuoltomenojen kansantuoteosuus on nimittäin Suomessa OECD-maiden alhaisimpia.
Kalliiden laitosten vaikutus näkyy Pohjois-Suomessa erityisesti Oulussa, kuten maan pääkaupungissakin. Sijoituspaikkakunnan osuus kustannuksista on aina isompi kuin laitosten muiden osakaskuntien osuus. Asia ei kuitenkaan ole täysin yksioikoinen. Sijainnista seuraa myös verotuloja, tulonsiirtoja ja muita tuloja
Peruskouluikäisten, 7-14 -vuotiaiden nuorten terveydenhoito on Oulussa joko poikkeuksellisen tasokasta ja monipuolista, tai sitten sillä lohkolla kuluu jostakin muusta syystä epätavallisen paljon rahaa. Peruskouluikäisen terveydenhuolto maksoi Oulussa viime vuonna keskimäärin 18 prosenttia enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Ero on niin suuri, että Oulussa pitää selvittää syy siihen.
Kaikissa pohjoisen kaupungeissa näkyy terveydenhuollon menoissa vanhusten määrän kasvu. Kalliin erikoissairaanhoidon tarve lisääntyy sitä enemmän, mitä korkeammaksi asukkaiden keski-ikä nousee. Lapissa myös muuttotappio muotoilee väestötilastoja: nuoret muuttavat, vanhat jäävät.
Myös Oulussa korkean iän saavuttaneiden asukkaiden vaikutus menoihin tuntuu selkeästi. Yli 85-vuotiaiden osuus alan kustannuksista oli Vantaan jälkeen maan korkein. Sillä kohdin ei ole syytä venyttää senttejä liikaa. Sivistysvaltiossa myös ikäihmisten terveydenhuollon täytyy olla hyvällä tasolla.
Kaupunkiliiton tutkijat muistuttavat aiheellisesti, että vain osa terveyspalveluiden viimeaikaisesta kustannusten kasvusta selittyy väestön ikääntymisestä johtuvalla palvelutarpeen kasvulla. Terveydenhuoltoon on selkeästi panostettu enemmän, ja hoitotakuu pakottaa panostamaan lisää. On kuitenkin syytä odottaa, että se hyödyttää yhteiskuntaa ennen pitkää. Terveistä kouluikäisistä voi odottaa entistä pitempään työelämässä jaksavia kansalaisia.