OULU Mazdan pitkään jatkunut korpivaellus tuntuu olevan ohitse. Viimeisen viidentoista vuoden ajan merkki on hakenut itseään jatkuvasti. Tuontolinjoilta on tullut ulos välillä modernismiin pyrkineitä mallisarjoja, jolloin eri korimalleilla on pyritty täyttämään kaikkien ostajaryhmien toiveet. Välillä taas on luotettu vanhoilliseen, tuttuun ja turvalliseen kaikkia ärsyttämättömään linjaan. Teknisesti tuotteet ovat pystyneet säilyttämään vakaan tason, mutta tärkeimmät, eli ostajat ovat tilannetta vierastaneet. Niinpä merkin markkinaosuus onkin pudonnut mm. Suomessa viime vuosina varsin vaatimattomaksi.
Korpivaelluksen seurauksena Mazda kuuluu nykyisin niihin japanilaisiin autonvalmistajiin, jotka ovat menettäneet täyden itsenäisyyden. Tehdas kuuluu nykyisin pitkälle Fordin määräysvaltaan, mutta näyttää muuten säilyttäneen varsin vapaat kädet omien tuotteidensa kehittämisessä. Itse asiassa on varsin todennäköistä, että Mazdan kehittämät komponentit, kuten uuden 6-sarjan moottorit voivat pian löytää tiensä muhiin konsernin tuotteisiin.
Kuutonen on selkeästi uusi auto, ei uudistettu 626. Ulkonäkö on uusittu. Tarjolle tuli aluksi vauhdikkaan oloinen sedan. Jatkossa mallisarja täydentyy vieläkin urheilullisemmalla 5-ovisella viistoperällä Sportilla ja luonnollisesti farmarilla, mutta niitä saadaan odotella syksyyn.
Kuutosen kehityksessä tehdas kertoo palanneen juurilleen, mutta ilmeisen tietoisena vaikeuksistaan korostaa uutuudeen olevan myös sen historian tärkein uusi malli. Käytännössä auto tuntuu olevan ennen kaikkea mukava sekoitus japanilaista ja eurooppalaista autosuunnittelua jenkkimausteilla.
626-malliiin verrattuna akseliväli on kasvanut 6,5 senttiä, mikä jo pelkästään tuo auton sisälle reilusti sisätilaa. Niinpä myös takapenkkiläisille on tarjolla entistä enemmän jalkatilaa. Silti tavaratilaakaan ei ole unohdettu. Suurikokoinen ja selkeä kontti tarjoaa selkälinjaista kuljetuskapasiteettia 430 litraa. Tosin korin jäykkyysvaatimukset pientävät nykyisin yleisesti takakontin suuaukon leveyttä, mikä puolestaan asettaa vastavat rajoitukset tavaratilaan pistettävän tavaran leveydelle.
Etuistuimet ovat hyvät ja säätömahdollisuudet varsin monipuoliset, Ajoasento löytyy hyvin, kun ohjauspyörää voi säätää sekä korkeus- että syvyyssuunnassa.
Hallintalaitteet ovat paikoillaan ja helposti omaksuttavissa. Hienosti viimeistelty keskikonsoli vaatii jonkin verran opiskelua, mutta toimii.
Vakiovarustukseen kuuluu hyvätasoinen radio, mutta muuten tyylikästä kokonaisuutta verottaa merkin soitinpolitiikka. Kaikki muu on nimittäin hankittava lisävarusteena. Niinpä pelkän cd-soittimen asentaminen valmiiseen aukkoon maksaa hinnaston mukaan lähes 300 euroa, kun kaupasta saa nykyisin varsin hyvätasoisen radion ja cd-soittimen noin 150 euroon. Vaan minkäs teet, kun muu kuin merkin oma soitin ei aukkoon taida sopia. Halutessaan radioon voi lisäksi kytkeä joko C-kasetti-, minidisk-soittimen tai 7 levyn CD-vaihtajan, kaikki tietysti lisähintaan. Anteeksi vain, mutta kokonaisuutena tämä politiikka haiskahtaa hieman nk. rahastukselta.
Ajossa Mazda 6 yllättää iloisesti. 1,8-litrainen mottori voi tuntua aluksi varsin pieneltä tämän kokoiselle autolle, mutta ajossa moottorin koon unohtaa. Vääntöä on kivasti ja kulku vaivatonta. Kulutuksin pysyy aisoissa. Ilmoitettu keskikulutus astettuu 8,3 litraan, mutta varsinkin maantiekulutus jää reilusti tämän alle. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli. että ajotietokone laskee jäljellä olevia kilometrejä vielä sen jälkeenkin kun polttoaineen loppumisen varoitusvalo syttyy.
Maantiellä ja taajamissa auto liikkuu iloisesti. Auto on kestopäällysteellä hiljainen ja mukavakin, kiitos Suomen oloihin suhteellisen mukavasti sopivien 65-sarjan renkaiden. Tien poikittaiset epätasaisuudet ja etuakseliston vastaanottamat iskut kumahtelevat selkeästi kuitenkin sisälle saakka. Huonommaksi tilanne muuttuu soratiellä, jolloin kiveniskut välittyvät sisälle turhan terävästi.
Kokonaisuutena Mazda 6 lunastaa pitkälle lupauksensa. Kuluttajan kannalta on luonnollisesti mukavaa, että kisa ylemmässä keskiluokassa vain kiristyy ja tarjolle tulee useampia käteenkäyviä vaihtoehtoja. Niinpä auto ansaitseekin hyvin otsikon adjektiivin, joka tarkoittaa kivaa ja mukavaa, mikä näin Oulun murretta tutemattomille paljastettakoon.