Kalevan ke­vät­seu­ran­ta: Nei­to­per­ho­nen yleis­tyy – laji on le­vin­nyt jo Pe­rä­me­ren poh­juk­kaan asti

Kun Suomelle valittiin kansallisperhosta muutama vuosi sitten, neitoperhonen tuli äänestyksessä toiseksi. Tuskin olisi tullut puoli vuosisataa sitten, sillä vielä 1960-luvulla neitoperhonen oli Suomessa harvinainen vaeltaja.

Nyt laji on levinnyt Perämeren pohjukkaan asti, eikä Oulussakaan kevään ensimmäinen punaiseen vivahtava iso päiväperhonen ole enää välttämättä nokkosperhonen, vaan neitoperhonen.

Keväinen neitoperhonen puolukkametsässä.
Keväinen neitoperhonen puolukkametsässä.
Kuva: Tuukka Pahtamaa

Tarkempi silmäys kyllä paljastaa neitoperhosen punaruskean perusvärin ja siipien suuret sinivoittoiset silmäkuviot.

Nokkosperhosen tavoin neitoperhonen talvehtii aikuisena ja lentää siis jo varhain keväällä. Lajeja yhdistää myös se, että molempien toukat syövät nokkosia.

Tämä neitoperhonen kuvattiin Hietasaaressa 13.5.2020.
Tämä neitoperhonen kuvattiin Hietasaaressa 13.5.2020.
Kuva: Lauri Lajunen

Talvehtineet neitoperhoset kuolevat juhannukseen mennessä ja uusi sukupolvi on siivillään loppukesällä.

Lähde mukaan tutkimaan kevään edistymistä. Kerromme valoisan vuodenajan merkeistä luonnossa. Tee havaintoja ja lähetä kuvia Kalevan verkkolomakkeella tai numeroon 13222.