Kaleva on saanut Julkisen sanan neuvostolta (JSN) huomautuksen Kalevassa 25.11.2024 julkaistusta jutusta Pekka Aittakumpu ja Jenna Simula kiistävät väitetyn suhteen – "Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet.
JSN:n mukaan lehti ei avannut nimettömien lähteiden käyttöä riittävästi jutussa, joka käsitteli kahden kansanedustajan väitettyä suhdetta. Siten yleisöllä ei ollut mahdollisuutta arvioida lähteiden tekemien havaintojen luotettavuutta.
Kaleva kertoi jutussaan, että sen useista lähteistä saamien tietojen mukaan kahdella saman puolueen kansanedustajalla olisi keskenään suhde. Jutun mukaan kaksikon läheinen suhde oli herättänyt poliittisissa piireissä keskustelua jo pitkään ja lähteet kertoivat sen olevan "yleisessä tiedossa oleva asia".
Juttuun haastateltiin myös huhun kohteita, joista kumpikin kiisti suhteen. Heidän arvionsa mukaan kyse oli mustamaalaamistarkoituksessa levitetystä perättömästä juorusta.
Julkisen sanan neuvosto toteaa päätöksessään, ettei sillä ole edellytyksiä arvioida, pitikö suhdeväite paikkansa. Lehti vakuuttaa varmistaneensa tietonsa useasta toisistaan riippumattomasta lähteestä.
Neuvoston käytettävissä olevan aineiston perusteella ei ole osoitettavissa, että lehti olisi laiminlyönyt lähdekritiikin, tietojen tarkistamisen tai pyrkimyksen totuudenmukaisuuteen. Suhdetta ei myöskään esitetty jutussa varmana tietona, vaan uutinen käsitteli sitä koskevaa huhua, jonka kohteena olleet kansanedustajat saivat kiistää suhdeväitteen jo jutun otsikossa.
Neuvosto kuitenkin katsoo, että lehden olisi pitänyt avata nimettömien lähteiden käyttöä paremmin, jotta yleisö olisi itse voinut arvioida lähteiden luotettavuutta ja näiden tekemien havaintojen todistusvoimaa. Jutussa todettiin ainoastaan, että asiasta olivat kertoneet lehdelle useat, eri puolueita ja muita tahoja edustavat lähteet.
Jutussa ei kuvattu tarkemmin lähteiden asemaa, kuten ei myöskään sitä, miten läheltä ja millaisissa tilanteissa nämä olivat kansanedustajakaksikkoa seuranneet tai mihin lähteiden päätelmät läheisestä suhteesta perustuivat. Myöskään lähteiden lukumäärää ei mainittu.
Journalistin ohjeet edellyttävät, että toimituksen on perusteltava yleisölle nimettömien lähteiden käyttöä silloin, kun tietojen julkaisemisesta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, kuten tässä tapauksessa aiheutui.
Väitetyn suhteen molemmat osapuolet olivat tahoillaan naimisissa, ja lehtikin perusteli asiasta kertomista sillä, että ainakin suhteen toinen osapuoli on korostanut politiikassaan perinteisiä perhearvoja. Siten suhdeväitteen saattoi tulkita olleen heidän äänestäjäkunnalleen merkittävä asia.
Neuvosto muistuttaa, että lähdekäytäntöjen avaaminen on erityisen tärkeää silloin, kun kyse on kiistanalaisista asioista. Tässä tapauksessa lehdellä ei ollut ulkopuolisten esittämien tietojen paikkansapitävyydestä varmuutta.
JSN:n mukaan tämän vuoksi olisi ollut erityisen tärkeää avata, mihin lähteet havaintonsa perustivat. Koska mahdollisten lähteiden joukko oli laaja, heidän taustojensa avaaminen olisi ollut mahdollista lähdesuojaa vaarantamatta.
Toisin kuin jutusta tehdyssä kantelussa esitetään, lehti ei laiminlyönyt tietojen tarkistusvelvollisuuttaan jättäessään alun perin selvittämättä, oliko kummallakaan kansanedustajista vireillä avioeroa. Mahdollinen avioerohakemus tai sen puute eivät olisi todistaneet suhteen olemassaolon puolesta tai sitä vastaan.
Kantelu koski myös sitä, annettiinko haastateltaville riittävästi aikaa tarkistaa sitaattinsa. Siinä Kaleva ei rikkonut JSN:n ohjeita.
Neuvoston mukaan tarjottu aika oli lyhyt suhteessa siihen, kuinka kielteistä julkisuutta jutusta aiheutui suhdeväitteiden kohteena olleille kansanedustajille. Neuvosto katsoo kuitenkin Journalistin ohjeiden vähimmäisvaatimusten täyttyneen haastateltavan oikeuksien osalta.