OULU
Vapaa-ajan kalastus vilkastuu juhannuksen jälkeisinä viikkoina ja tuolloin myös kalastuslupien valvontaa tehostetaan. Oulun kaupungin vesialueilla partioivan viiden vakituisen lupatarkastajan lisäksi on värvätty kuusi valan antanutta lisätarkastajaa.
Viime vuosien tehokampanjoinnin ansiosta valtaosalla kalastajista lupa-asiat ovatkin kunnossa. Vahvistavia tuloksia saatiin keskiviikkona, kun Pohjois-Pohjanmaan kalamiespiirin vapaaehtoiset valvojat piipahtivat tarkastuskäynnillä Sanginjoen Lemmenpolun kalastuspaikalla.
"Hyvin pieni määrä kalastaa ilman lupia, mutta monimutkainen lupakäytäntö aiheuttaa usein epäselvyyksiä", kertoo kalastuksenvalvoja Matti Mätäsaho.
Kaupunginmetsänhoitaja Veli Puolakka arvioi, että kymmenestä-viidestätoista tarkastetusta kalastajasta yksi on liikkeellä ilman asianmukaisia lupia. Tähän mennessä kaupunki on myynyt yli 1 500 vapakalastuslupaa.
"Viimeisen kolmen-neljän vuoden aikana lupamäärät ovat vähentyneet, kuten myös valtakunnallisesti", kaupungin kalabiologi Kari Hanski kertoo.
Lupaehdotkin ovat löyhentyneet, ja nykyään vain 18-vuotta täyttäneet ja alle 65-vuotiaat tarvitsevat aina valtion luvan, paitsi onkimiseen ja pilkkimiseen.
Yleisimmin kalastajilta puuttuu joko tosite suoritetusta valtion kalastuksenhoitomaksusta tai vesialueen omistajan lupamaksusta. Usein on syynä myös epätietoisuus siitä, että läänikohtainen viehekalastuslupa ei oikeuta juuri muuhun kuin järvikalastukseen.
"Jos joessa on selvä suvanto, siinä saa kalastaa läänikohtaisella luvalla yhdellä vieheellä. Alle 18- ja yli 64-vuotiaat eivät tarvi edes läänikohtaista, kun uistelevat yhdellä vavalla", Mätäsaho täsmentää.
Esimerkiksi Sanginjoella ja Merikosken alapuolella kaikki yli 15-vuotiaat tarvitsevat luvan kaupungin vesialueilla kalastamiseen.
Luvat myös poikivat
Kalastuksen valvojat toivovat, että vapaa-ajan kalastajat lopettaisivat nurinan istutusten vähyydestä ja pakollisista luvista.
"Kyllähän kaupunki istuttaa kaloja, kunhan saa lupamaksuja", Pohjois-Pohjanmaan kalamiespiirin puheenjohtaja Reijo Härkman toteaa.
Kari Hanskin mielestä oululaiskalastajille järkevintä on kaupungin vapakalastusluvan hankkiminen.
"Jokainen markka, joka tulee meille kalastuslupatuloista, käytetään vapaaehtoiseen kalavesien hoitoon, lähinnä kalastuskokoisen kalan istutuksiin. Määrä on suoraan verrannollinen saatuihin lupatuloihin."
Läänin luvista kaupungille palautuu vuosittain vain 600-700 euroa. "Sillä ei paljon istutella", Hanski tuumii.