Kadonneet henkilöt: Ou­lu­lais­kak­si­kon suun­nis­tus­ki­sa sai uuden kään­teen, kun Mu­hok­sen met­säs­tä löytyi Kel­los­ta ka­don­nut nainen

Peruskoulu: Ou­lu­lais­opet­ta­ja kertoo, mikä kä­si­työn ope­tuk­ses­sa meni pieleen

Video: Bussi ajoi tör­keäs­ti päin pu­nai­sia Kai­jon­har­jus­sa

Mainos: Tilaa tästä Kaleva Digi 13,90 €/kk

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Ka­las­tus- ja ve­si­voi­ma­po­li­tiik­ka kaipaa isoa kor­jaus­ta – ko­ti­mai­set kalat voivat olla tu­le­vai­suu­des­sa tärkeä osa ruo­ka­tur­vaa

Lohestuskausi Tornion-Muonionjoella avautui kesäkuun alussa. Sillä on suuri merkitys jokivarren ihmisille ja aluetaloudelle.

Rintoihin lyöntiin ei ole kuitenkaan aihetta. Kuluttamastamme kalasta yli 80 prosenttia on tuontikalaa, vaikka vesistövaramme ovat kansainvälisesti huippua. Tilanne on seurausta sata vuotta harjoitetusta vesivoiman suosimisesta ja heikkoakin heikommasta kalastuspolitiikasta. Tuontikalan osuus on viime vuosikymmenet noussut.

Itämeren valtioista Suomi on hoitanut heikoimmin meritaimenkantansa. Luonnonvarainen meritaimen on vesissämme erittäin uhanalainen. Luonnonkannat voivat paremmin Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja jopa Venäjällä. Myös vaellussiika on erittäin uhanalainen ja sen kanta heikkenee koko ajan – Tornionjoellakin.

Suomella on ollut yli 20 Itämereen laskevaa lohijokea. Jäljellä on vain kaksi, joissa lohi kutee, Tornion-Muonionjoki ja Simojoki.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.