Pääkirjoitus: Suomen side Ruot­siin vah­vem­pi ja ta­sa-ar­voi­sem­pi kuin yli 200 vuo­teen, on jo aika unohtaa komp­lek­sit

Suurpetokeskus: Tuore tar­kas­tus kertoo useista puut­teis­ta Kuu­sa­mon suur­pe­to­kes­kuk­ses­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Kaksin käsin – monin sydämin

Oulun juhlaviikkojen ekstrat tarjoaa Kokardiklubilla intiimitunnelmaisen esityksen, johon on kerätty lasten ja ikäihmisten tarinoita, jotka on muokattu tanssilliseksi esitykseksi.

Kaksin käsin -teatteriesityksen tarinat on kerätty tuiralaisilta lapsilta, nuorilta ja vanhuksilta. Rooleissa Annina Rokka ja Mia Lappalainen.
Kaksin käsin -teatteriesityksen tarinat on kerätty tuiralaisilta lapsilta, nuorilta ja vanhuksilta. Rooleissa Annina Rokka ja Mia Lappalainen.
Kuva: Jaani Föhr

Kirjoittaja on Kalevan yleisöarvioija, joka raportoi yleisön näkökulmasta Oulun juhlaviikkojen festivaalitapahtumista.

Oulun juhlaviikot, Ekstrat, Kaksin käsin – tanssillinen teatteriteos 3.,4., ja 11.8. Kokardiklubi, Hiukanpiha 11.

Oulun juhlaviikkojen ekstrat tarjoaa Kokardiklubilla intiimitunnelmaisen esityksen, johon on kerätty lasten ja ikäihmisten tarinoita, jotka on muokattu tanssilliseksi esitykseksi. ”Työssä hyödynnetään esittävän taiteen, musiikin, teatterin ja tanssin mahdollisuuksia ihmisten kohtaamisessa, sekä heidän elämäntarinansa kunnioittamisessa.”

Kokardiklubin osoite on Hiukanpiha 11. Esitykseen tulija voi hämmentyä niin kuin minäkin, kun pihalle tullessa vasemmalla on Oulun laatukirpputorin kyltti ja seinässä osoite Hiukanpiha 9. Kokardiklubi on Hiukanpiha 9:n kulman takana. Paikka on kasarmin vanha elokuvateatteri, joka on tuttu ainakin Hiukkavaarassa varuskuntapalveluksensa suorittaneille.

Kaksin käsin on rakennettu Tuiran palvelukeskuksen asukkaiden henkilökohtaista muistoista. Samalla tulee tutuksi myös Oulun historiaa. Viiden naisen ja kahden miehen muistoissa vilahtaa mm. Pikisaaren villatehdas, saksalaisten läsnäolo sodan aikana sekä muhoslainen peilipoika, jolla oli ennalta näkemisen taito. Oulun murre ja Anniina Rokan kaunis ääni kuljettavat tarinoita eteenpäin. Oulun palvelusäätiö Tuiran palvelukeskus on ollut aiemminkin mukana vastaavassa projektissa. Tämä on hienoa!

Vanha kasarmi ja sen elokuvateatteri on nostalginen miljöö, joka sopii esitykseen erittäin hyvin. Paikka kirvoitti muistoja jo ennen esitystä, ja sain mukavan juttuhetken erään herran kanssa armeija-ajasta ja salin seinän takana olleesta perunateatteristakin.

Esityksen jälkeen moni halusi jakaa omia muistojaan ääneenkin. Esityksen taikinanteko- ja leipomiskohtaus toivat mieleeni oman äidin, jonka leipomispuuhia seurasin vierestä monet kerrat. Leipälapiolla leipien uunista ottaminen, vastaleivotun leivän tuoksu ja voin sulaminen kuuman leivän päälle… Muisto oli elävä ja liikuttava. Leipomiskohtaus oli toteutettu hienosti liikkeen avulla.

Kaksin käsin -ensiesityksen yleisömäärä oli pienehkö, mutta esitys sopii intiimin tunnelmansa vuoksi myös pienelle yleisömäärälle. Lavasteet ovat minimalistiset: pyykkejä, koreja, sinkkiämpäri, heinäseiväs, joka taipuu polkupyöräksikin. Muusikko soittaa kitaraa, huuliharppua ja kaksirivistä haitaria. Tanssija tukee tarinankuljetusta ja muuntautuu milloin lehmäksi, lampaaksi tai männyksi. Esitys on hieno kokonaisuus, jossa näyttelijän (Anniina Rokka), muusikon (Mika Kolehmainen) ja tanssijan (Mia Lappalainen) yhteistyö on saumatonta. Kaikki ovat myös puherooleissa. Kirnuamisen ja lypsämisen rytmi katkaisee välillä kerronnan tunnelman ja antaa esitykseen iloista lisäväriä. Aidot tarinankertojien äänet ja kuvat tuovat arvokkaan lisän teokseen. Videot tauottavat ja toimivat siirtymälinkkinä.

Yleisö seurasi esitystä hiirenhiljaa ja antoi esiintyjille kiittävää palautetta esityksen jälkeen.

Kaksin käsin toi esiin ihmisten elämäntarinoiden arvokkuuden ja elämän ihanuuden. Täydet pisteet sadutusmenetelmän käytöstä Anniina Rokalle.

Kiitän esityksestä ja peukutan – kaksin käsin!