Suomen mineraaliklusterin eli kaivostoimintaan liittyvän keskittymän kilpailukykyä ja vaikuttavuutta on maaliskuussa arvioitu Ramboll Finland Oy:n laatimassa VN TEAS -selvityksessä. Tutkimus osoittaa, että mineraaliklusterin ja sen investointien vaikutukset työllisyyteen ja talouteen ovat merkittäviä koko kansantalouden tasolla, mutta etenkin Pohjois-Suomessa, erityisesti Lapissa.
Suomen mineraaliklusteri on paljon muutakin kuin kaivoksia. Klusteri käsittää kaivostoiminnan ja louhinnan, metallien jalostuksen sekä kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksen.
Suomi on siitä harvinainen kaivosmaa, että meillä on merkittävää toimintaa ja osaamista koko metallien arvoketjussa, malminetsinnästä metallien jatkojalostukseen ja teknologiaan saakka.
Kokonaistuotos kerrannaisvaikutuksineen mineraaliklusterissa vuonna 2015 oli noin 22,1 miljardia euroa, josta suora vaikutus oli yli puolet. Mineraalisektorin kokonaistuotos oli 7 prosenttia koko maan kokonaistuotoksesta. Arvonlisäyksen ja työllisyyden osuus oli 4 prosenttia koko maan tasolla.
GTK:n arvion mukaan tutkimustulokset kuvastavat hyvin klusterin merkitystä 2020-luvun alussa tuotantomäärien ja markkinoiden kehitys huomioiden. Globaali metallien tarve kasvaa kierrätyksestä huolimatta jatkuvasti muun muassa energiamurroksesta ja liikenteen sähköistymisestä johtuen, mikä luo jatkossakin kasvavaa kysyntää suomalaisen mineraalisektorin tuotteille ja teknologialle.
Klusterin alueelliset vaikutuserot ovat merkittävät. Aluetaloudelliset vaikutukset Lapin elinkeinoelämälle poikkeavat selkeästi muista tutkimuksessa mukana olleista merkittävistä klusterin toiminta-alueista (Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Satakunta ja Uusimaa) sekä koko maan vertailulukemista. Lapissa klusterin kokonaistuotos kerrannaisvaikutuksineen on noin 60 prosenttia koko aluetalouden tuotoksesta. Arvonlisäyksestä klusterin osuus kerrannaisvaikutuksineen on Lapissa 47 prosenttia ja työllisyydestä 33 prosenttia kokonaisuudesta.
Kainuussa vertailuluvut ovat selvästi Lappia alhaisempia, mutta koko maan tasolla korkeita. Myös Pohjois-Pohjanmaalla vertailuluvut ovat korkeampia kuin Suomessa keskimäärin. Tutkimuksessa korostuu kerrannaisvaikutusten tärkeys aluetalouden kannalta. Mineraaliklusteri osaltaan ylläpitää, etenkin Pohjoisessa Suomessa, monen muunkin toimialan kannalta tärkeää yritys- ja palvelutoimintaa.
Kaivoksia ja mineraaliklusteria ei rakenneta hetkessä. Kaivosviranomaisen mukaan kaivostoiminnan investoinnit Suomessa vuosina 2010–2019 olivat yhteensä 3,2 miljardia euroa ja malminetsinnän investoinnit samalla ajanjaksolla yhteensä 590 miljoonaa euroa. Näistä suurin osa on kohdistunut Pohjois-Suomeen ja erityisesti Lappiin.
Malminetsintä johtaa harvoin kaivostoimintaan, mutta toisaalta ilman malminetsintää ei ole kaivoksia pitkällä aikavälillä. Tuoreessa kansainvälisessä selvityksessä merkittävien metallikaivosten käynnistäminen (selvitykset, luvitus, rahoitus, rakentaminen jne.) vaati esiintymän löytymisestä keskimäärin 17 vuotta. Lähes puolessa projekteissa aikaa kului 18–29 vuotta. Kyse on siis erittäin pitkäjänteisestä ja klusterin kannalta välttämättömästä toiminnasta. Vaikka malmi jäisi löytymättä, geologinen tieto kallioperästä lisää joka tapauksessa kansallisvarallisuuttamme.
Parhaillaan elämme yhteiskunnan ja yritysten kannalta hyvin haasteellista ja poikkeuksellista aikaa, joka ei toistaiseksi ole heijastunut mineraaliklusteriin niin merkittävästi, kuin muutamille muille toimialoille. Erityisen raskaasti poikkeustilanne on koskettanut matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä, jotka ovat normaalisti merkittävä Pohjois-Suomen elinkeinoelämän tukijalka.
Maailmantalouden erilaiset kriisitilanteet vaikuttavat eri toimialoihin vaihtelevasti, eikä mikään toimiala ole suojassa kaikilta kriiseiltä. Onkin tärkeää, että myös aluetalouden tasolla elinkeinorakenne olisi mahdollisimman monipuolinen ja toisaalta eri elinkeinomuotoja voitaisiin kehittää ja harjoittaa ”yhteistuumin” ratkaisuhakuisesti, eikä joko tai mentaliteetilla. Näin rakentaisimme yhdessä suhdannevarmempaa Pohjois-Suomea.
Myös huoltovarmuudesta on viime aikoina puhuttu paljon. Kotimainen kaivosteollisuus osaltaan luo huoltovarmuutta metallinjalostukseen ja metallien moninaisiin käyttökohteisiin, jotka ovat yhteiskunnan kannalta välttämättömiä. Useimmilla Euroopan mailla ei huoltovarmuus tässä suhteessa ole yhtä hyvä kuin meillä Suomessa.
Poikkeustilan aikana on Suomessakin havaittu monia ihailtavia yhteistoiminnan esimerkkejä. Niitä voisimme jatkaa, kun palataan takaisin normaaliin.
Pekka Tuomela on geologi ja filosofian maisteri, joka toimii GTK:ssa Mineraalitalouden ratkaisut –yksikön asiakaspäällikkönä. Jouni Vuollo geologi ja filosofian tohtori, joka toimii erikoisasiantuntijana Tietoratkaisut -yksikössä GTK:ssa.