Kainuun prikaati on onnistunut hyvin varusmiesten rekrytoinnissa sotilasuralle, ja henkilöstön saanti näyttää turvatulta lähivuosina, kun suuri osa puolustusvoimien kantahenkilökunnasta siirtyy reserviin. Uudistetun upseerikoulutuksen ensimmäisen vuoden kurssilla opiskelee nyt 30 Kainuun prikaatissa varusmiespalveluksen suorittanutta.
Vuoden kurssin jälkeen osa opiskelijoista ottaa viiden vuoden pestin joukko-osastoon kouluttajaksi. Osa jatkaa korkeakoulututkintoon ja varsinaiselle upseerin uralle.
Prikaatin komentajan paikat ovat haluttuja ja niitä kierrätetään, jotta mahdollisimman moni saa kokemusta käytännön joukkojen johtamisesta. Kainuun prikaatissa komentaja vaihtui maanantaina, kun prikaatikenraali Paavo Kiljunen luovutti komennon eversti Seppo Toivoselle.
Kiljunen siirtyy rauhaturvatehtäviin, ensin valmistelemaan yhden KFOR-prikaatin ottamista Suomen vastuulle ja sitten todennäköisesti sen komentajaksi Kosovoon.
Viime vuosina upseereille on tullut huomattavasti aiempaa enemmän tehtäviä ulkomailla. Rauhanturvatehtävissä on nyt noin 150 suomalaisupseeria, sotilasasiamiehinä parikymmentä ja eri tehtävissä Brysselissä muutama kymmenen.
Kiljusen mukaan ulkomaantehtäviin halutaan etenkin puolen vuoden pesteihin, joista voi palata entiseen työpaikkaansa. Reserviläiset pyrkivät ulkomaille vieläkin innokkaammin kuin kantahenkilöstö.
Noin joka viides halukas pääsee rauhaturvatehtäviin.
Uusi varusmieserä
13. tammikuuta