Kainuun hallintokokeilun valmistelu ja käynnistyminen on sujunut lupaavasti. Perjantaina julkistetun ensimmäisen arviointiraportin mukaan kokeilussa on onnistuttu vastaamaan niihin haasteisiin, jotka maakunnan vaikea tilanne on sanellut. Sosiaali- ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutus ja maakunnallinen elinkeinopolitiikka siirtyivät kokeilussa kunnilta maakunnan vastuulle.
Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen raportissa arvioidaan Kainuun mallin sisältävän sopivassa suhteessa vapaaehtoisuuden ja pakon elementtejä. Vaikka osallistuminen kokeiluun oli kunnille vapaaehtoista, niin ilman velvoittavaa lainsäädäntöä voimavarojen kokoaminen ei olisi onnistunut. Raportti tehtiin sisäministeriön toimeksiannosta.
Hallintokokeilun valmisteluprosessi oli poikkeuksellisen laaja, sillä siihen osallistui 670 kainuulaista. Raportin mukaan valmistelun aikataulu oli riittävän tiukka, valmistelu laajaa ja yleinen tahtotila hankkeen aloittamiseksi positiivinen niin maakunnassa kuin valtakunnan tasolla.
Myös hankkeen rahoitusmallia pidetään raportissa onnistuneena. Tänä vuonna kokeilussa mukana olevat kunnat ovat maksaneet maakunnalle vajaan 60 prosentin osuuden laskennallisista verotuloistaan.
Vaalijärjestelmä oli susi
Eniten kritiikkiä keräsi epäonnistunut vaalijärjestelmä. Kuntakiintiöiden varaan rakentuva järjestelmä koettiin monimutkaiseksi ja se jäi monille äänestäjille vieraaksi. Lainmuutoksen myötä vuoden 2008 maakuntavaaleissa on käytössä suora vaali ilman kuntakiintiötä.
"Maakuntavaltuutettujen näkemykset suhteessa Kainuun malliin ovat erittäin positiivisia. Kannat saattavat muuttua kriittisemmiksi, kun vaikeita ratkaisuja tulee eteen. Suora vaali antoi maakuntavaltuutetuille hyvän lähtökohdan tehtäviensä suorittamiseen. Haasteena on jatkossa kunta- ja maakuntanäkökulman yhdistäminen", arviointiraportissa todetaan.
Kritiikkiä keräsi myös muutamien ministeriöiden suhtautuminen hallintokokeiluun. Eri ministeriöiltä tulevat varat on kerätty yhteiseksi maakunnan kehittämisrahaksi. Muutamissa ministeriöissä luopumisen tuska on ollut toisia suurempi.
"Osassa ministeriössä on ollut suurta epäluuloa hanketta kohtaan. Ministeriöt eivät ole pystyneet yhteistyöhön hallintokokeilun osalta. Kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat ne ministeriöt, jotka ovat hoitaneet osuutensa huonosti", raporttia laatimassa ollut professori Arto Haveri paheksui.
Haasteita tarjolla
Vaikka kokeilun käynnistyminen on sujunut järjestelmän kannalta hyvin, niin todelliset kenttäkokeet kainuulaisilla on vielä edessä. Talouskurissa pysyminen ja elinkeinopolitiikan haltuun ottaminen ovat maakuntahallinnon suuret haasteet.
Tampereen yliopiston tutkijat varoittavat myös hallintokokeiluun liittyvistä vaaroista. Huonosti toteutettuna palveluiden uudelleen järjestäminen voi johtaa tasapäistävään järjestelmään, joka ei miellytä ketään. Palveluiden liiallinen keskittäminen voi myös olla yksi kokeilun seuraus. Riskinä on myös se, että kuntiin jää vanhoja rakenteita toiminnoissa, jotka tosiasiassa hoidetaan maakunnassa.