Kainuun ely-kes­kus: Nuas­jär­ven eko­lo­gi­nen tila on hyvä, eikä hap­pi­ka­to uhkaa järveä – "Laaja seu­ran­ta-ai­neis­to ei tue Hel­sin­gin yli­opis­ton tut­ki­joi­den kä­si­tys­tä"

Happikato ei uhkaa Sotkamossa sijaitsevaa Nuasjärveä ja järven ekologinen tila on säilynyt hyvänä, kertoo Kainuun ELY-keskus.

Nuasjärvi on Sotkamossa sijaitseva järvi, jonka ekologinen tila on puhuttanut viimeisen viikon aikana.
Nuasjärvi on Sotkamossa sijaitseva järvi, jonka ekologinen tila on puhuttanut viimeisen viikon aikana.
Kuva: Reijo Haukia

Happikato ei uhkaa Sotkamossa sijaitsevaa Nuasjärveä ja järven ekologinen tila on säilynyt hyvänä, kertoo Kainuun ely-keskus. 

Ely-keskuksen tila-arvio perustuu laajaan seuranta- ja tarkkailuaineistoon. 

Järven ekologinen tila nousi esille viime viikolla julkaistun Helsingin yliopiston tutkimuksen myötä. Tutkimuksen mukaan Talvivaaran kaivoksen käsiteltyjen jätevesien johtaminen Nuasjärveen on johtanut happikatoon ja pohjaeliöstöjen muutoksiin poistoputken läheisyydessä. 

Kainuun ely-keskuksen mukaan Nuasjärven pohjaeläimistön laaja seuranta-aineisto ja vedenlaatutiedot eivät tue Helsingin yliopiston tutkijoiden käsitystä etenevästä happikadosta tai pohjaeliöstön ekologisen tilan turmeltumisesta.

Ely-keskuksen mukaan syksyllä 2015 käyttöönotetun Terrafamen purkuputken käyttö ja sen vaikutukset ovat olleet ympäristöluvan mukaisia. Putken käytön vaikutuksia on voinut havaita vuodesta 2016 lähtien ja vaikutukset ovat näkyneet noin kolmen kilometrin etäisyydellä purkuputken suulta.

– Syvänteissä ei tiheästä seurannasta huolimatta ole havaittu hapettomuutta, ely-keskuksen tiedotteessa todetaan.

Ely-keskuksen mukaan happipitoisuus on ajoittain ollut tavanomaista alhaisempi purkuputken lähellä olevissa syvänteissä. 

Kainuun ely-keskuksen mukaan tarkkailuaineiston perusteella järven pohjaeläinyhteisöt ilmentävät hyvää ekologista tilaa.

Ely-keskuksen mukaan yliopiston tutkimuksissa on käytetty pohjan happitilanteen mallintamiseen surviaissääskien lajikoostumuksiin perustuvilla tilastomenetelmillä. Tutkimuksessa otetut näytteet oli otettu elokuussa 2017. 

Ely-keskus taas kertoo tarkkailevansa veden laatua mittaamalla happipitoisuutta yhdeksällä eri havaintopaikalla neljästä kuuteen kertaan vuodesta. Pitoisuuksia mitataan ja näytteitä otetaan eri pisteistä ja syvyyksistä. Lisäksi happipitoisuutta mitataan myös pohjan läheltä. 

– Kasviplanktonin ja syvännepohjaeläinten määrää sekä lajistorakennetta tarkkaillaan viidellä havaintopaikalla. Viimeisimmät tarkkailuohjelman mukaiset pohjaeläinnäytteet on otettu vuosina 2015, 2016 ja 2018, ely-keskuksen tiedotteessa sanotaan. 

Ely-keskuksen mukaan erilaiset näytteenottomenetelmät ja niiden tulokset ja johtopäätökset voivat tuottaa toisistaan poikkeavia näkemyksiä.